perjantai 31. maaliskuuta 2017

OI, NE YÖKYLÄILYVIIKONLOPUT

Ihanaa perjantaita! 

"Äiti voinko mennä (nimi):lle yöks?" tai "Voiko (nimi) tulla meille yöks?" Omassa lapsuudessani tuli yökyläiltyä kavereiden luona aika usein, ja moni viikonloppu alkoi em. kysymyksillä. Tai no, en tiedä kuinka usein yökyläreissuja loppujen lopuksi tuli tehtyä, mutta yökyläreissut oli kuitenkin niitä parhaita viikonloppua! Am I right?

Nykyään ei kuitenkaan enää tule yökyläiltyä ihan niin tiheästi. Tai oikeastaan melkein ikinä. Parisuhteella saattaa tietty olla oma osansa tähän, että viihtyy ihan vallan mainiosti omassa sängyssäkin nukkumassa kun on joku unikaveri joka yö! Kuitenkin viime viikonloppuna Sofialla yökyläillessä sitä huomasi, kuinka virkistävää se taas olikaan. Viettää yö tai kaksi kaverin luona, mennä yhdessä nukkumaan ja herätä yhdessä kaverin kanssa. Tehdä aamupalaa yhdessä ja syödä sitä yhdessä. Monesti kotona ollessa tavallisena arkena ne arkirutiinit tulee tehtyä aina samalla kaavalla, niin yökylässä pääsee katsomaan toisen tapoja tehdä juttuja ja tehdä erilailla asioita itsekin! Mua ainakin virkisti ihan valtavasti nähdä, miten Sofia paistoi banaanilettuja, teki puuroa ja paistoi kananmunia :D Ihan oikeesti! Sain ammennettua taas uutta ajateltavaa omiin juttuihini. Siis ihan pieniä asioita, mutta sellaisia joilla voi tehdä jo ison eron siihen tuttuun ja turvalliseen (jopa tylsäksi) käyneeseen arkeen. On myös aina ihanaa palata omaankin kotiin, kun käy vähän yökyläilemässä jossain muualla välillä. 
 
Tänä viikonloppuna ei kuitenkaan ole tiedossa yökyläilyä, eikä oikeastaan yhtään mitään suunnitelmia (yhtä koulutehtävää lukuunottamatta...). Toivottavasti teidän tämä viikko meni yhtä kivasti (ja työntäyteisesti ja nopeasti) kuin munkin! Siis ihan älytöntä, millaista vauhtia nää päivät vilistää ohi! Oon tällä viikolla lähinnä ollut koulutehtävien kimpussa, tehnyt yhden tentin tiistaina (joka meni toivottavasti aika hyvin), lenkkeillyt aamuauringon paistaessa, ajanut eilen Poriin ja takaisin työreissulla ja sen sellaista! Tavallista arkea siis.

JA HEI! Se tapahtuu!!! Olen aloittanut ihka ensimmäisen vlogini editoinnin!! Vähänkö kivaa puuhaa! Vielä kun saisi saman innostuksen tähän maanantaina palautettavaan raporttin niin kaikki olis kivasti!

tiistai 28. maaliskuuta 2017

VIIKONLOPPU TURUSSA JA ELÄMÄ BALANSSISSA

Ihanaa viikon alkua ystävät, kai niin voi vielä näin tiistainakin sanoa? 

Itsehän olin viettämässä viikonloppua Turussa Sofian luona! Ystävän, jonka kanssa ollaan tunnettu niin pienistä pitäen että en edes muista! :D Yksi niistä ystävistä jotka tuntuu tällaiselle ainoalle perheen lapselle melkein kuin omalta siskolta, kun voi olla niin oma itsensä kuin vaan ikinä! 

Meidän yksi päätapahtumista menneelle viikonlopulle oli sampanjamessut, jotka järjestettiin turkulaisessa ravintolassa Tårgetissa. Loppuunmyyty Tårget oli täynnä ihmisiä ja hyvää juomaa tietty! Siinä sitä vierähti tunti jos toinenkin (oikeastaan neljä) hyviä sampanjoita maistellessa. Hyvän sampanjan ympärille mahtui hyvää ruokaa, viiniä, auringosta nauttimista Turun kaduilla ja ennen kaikkea maailman parannusta. Niin ja vähän tanssittiinkin lauantaina. Välillä on kai täysin OK valvoa puoli viiteen asti aamulla (oikeasti puoli neljään, mutta perhana kun niitä kelloja siirrettiin). Säilyy se BALANSSI.





Tuollaiset viikonloput tekee kyllä aina niin hyvää, ja sitten on ihanaa palata takaisin omaan kotiin ja arkeen. Paitsi että täytyy sanoa, että eilen maanantaiaamuna lenkille lähtö oli kyllä harvinaisen vaikeaa, mutta siitä se sitten vaan taas lähti! 
 


keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

TÄHTÄIMESSÄ KAUPPATIETEIDEN OPISKELU?

Opiskelen kauppatieteitä nyt kolmatta vuotta, ja joka vuosi ja säännöllisin väliajoin on tänne blogiin tullut toiveita postauksesta, jossa kertoisin kauppatieteiden opiskelusta, pääsykokeisiin lukemisesta ja yliopistoelämästä ylipäätään. Sama tapahtui tänä vuonna, ja sain vihdoin kirjoitetuksi aiheesta postauksen! Huh, ja luvassa onkin melkoinen tekstipläjäys! :D Yhteishakuhan on parhaillaan käynnissä joten pahoittelut siitä, ettei tämä tullut yhtään aikaisemmin - mutta toivottavasti tästä saisi hieman motivaatiota ja että tämä herättäisi jotain ajatuksia. Olisko kauppatieteet just sun juttu?!

Olen jaotellut tekstiä hieman, jotta sitä olisi mukavampi lukea. Aluksi kerron omat näkemykseni ja kokemukseni, että miksi itse lähdin opiskelemaan kauppatieteitä ja mikä siinä kiehtoo ja kiinnostaa. Toiseksi kerron siitä ehkä haastavimmasta jutusta, pääsykokeisiin lukemisesta ja valmistautumisesta. Viimeiseksi kerron vähän siitä, miten itse päädyin tänne Tampereen yliopistolle sekä yliopisto-opiskelusta yleensä. Opiskelinhan nimittäin vuoden Vaasan ihanassa yliopistossa myös! :) 


Miksi?

Itselleni ei todellakaan ollut vielä lukiossa selvää, mitä haluaisin opiskella jatkossa. Enkä kyllä muista poteneeni siitä minkäänlaista stressiä tai huonoa omaatuntoakaan, vaikka monilla se oli jo kirkkaana mielessä, hakeako lääkikseen, oikikseen, arkkitehdiksi vai poliisikouluun. Kerran opon tunnilla tehtiin kuitenkin joku pitkähkö testi, jossa kysyttiin omia mielenkiinnonkohteita ja paljon muuta. Sain uravalinnoiksi kolme seuraavaa: Lentoemäntä, malli ja markkinointijohtaja. Lentoemäntä kuulosti kivalta, kun saisi matkustella paljon, mutta en ikinä haluaisi olla niin paljoa pois kotoa koko elämääni. Mallin työt nyt ei koko elämää kantaisi, joten sekin oli vähän kehno ehdotus. :D Markkinointijohtaja sen sijaan puhutteli vähän, sillä oon ollut koko elämäni ollut kiinnostunut mainonnasta, mainoksista ja erilaisista brändeistä ja oikeastaan kaikesta mikä markkinointiin liittyy. Testin mukaan täytyisi siis opiskella kauppatieteitä. Ajatus jäi siinä vaiheessa lähinnä ajatuksen tasolle leijumaan. Vaikka mulle ostettin pääsykoekirjatkin YO-keväänä, niin jossain takaraivossani tiesin, että mulla olis edessä välivuosi, ja koin että se oli mulle just oikee juttu siinä kohtaa. 

Välivuoden aikana ja töitä tehdessä mulle kuitenkin selkeni tosi vahvasti, että se kauppis on just oikea paikka mulle, ja motivaatio oli ihan hurja, kun aloin helmikuun tienoilla pääsykokeisiin lukemaan. Kauppatieteiden opiskelu on tosi laaja-alainen käsite, mikä onkin tässä just niin kivaa. Oman opintopolun saa itse muokata juuri sellaiseksi kuin haluaa, eikä todellakaan tarvi tietää, miksi sitä isona haluaa (ainakin sellainen olo mulla on. :D). Toki jos mielessä loistaa kirkkaana vaikkapa tilintarkastajan ammatti tai rahoitusasiantuntija, niin silloin on ne tietyt jutut, mitä pitää opiskella. Muuten tulevaisuudet on TODELLA laajat, ja vain taivas on rajana, että mihin sitä oikein tulevaisuudessa päätyykään. 

Kuitenkin ekonomeja (kauppatieteiden maisteri = ekonomi) tarvitaan aina. Työllistymisen todennäköisyys opintojen jälkeen (ja jo opintojen aikana) on todella suuri, ja on vain itsestä kiinni, mistä sitä itsensä tulevaisuudessa löytää. 

Pääsykokeet ja niihin valmistautuminen

Kauppatieteiden pääsykokeet on aina kesäkuun alussa, tänä vuonna keskiviikkona 7.6. klo 10-14. Kauppatieteiden pääsykoekirjat julkaistaan yleensä jo marraskuussa, ja niin taisi olla tälläkin kertaa. Pääsykokeisiin kannattaa täytyy valmistautua kunnolla ja sata lasissa. Itse aloin lukemaan pääsykokeisiin kunnolla tosiaan välivuotenani helmikuussa, jolloin aikaa lukea oli tosi paljon. Monethan tosiaan kylläkin alkaa lukemaan vasta ylioppilaskirjoitusten jälkeen, mutta niinkin on täysin mahdollista päästä sisään. Ei se määrä, vaan se laatu. Olin samana keväänä myös Takuuvalmennuksen järjestämällä valmennuskurssilla (kurssit alkaa kait yleensä heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen), ja koin hyödylliseksi että olin lukenut jo kaikki kirjat vähintään kerran läpi ennen kurssin alkua. 

Pääsykoekevät meni kyllä aikamoisessa lukemisen sumussa. Paitsi että ainiin, taisi siinä olla "vähän" rakkauden sumuakin kun alettiin seurustelemaan Antin kanssa samaisena keväänä :-D. En itse tehnyt töitä ollenkaan koko keväänä, sillä asuin vieläpä onnellisesti vanhempieni luona silloin. Omalla kohdallani ehdoton juttu oli yliopiston kirjastossa (Linnassa) lukeminen, sillä kotona lukemisesta ei olis tullut yhtään mitään. Kirjastossa oli niin paljon muitakin pääsykokeisiin pänttääjiä, että motivaation puutteita ei hirveästi päässyt syntymään, kun näki vaikka vieressä istuvalla samat kirjat edessään kuin itsellänikin. Jonkinlainen kilpailuviettihän siinä muodostui... Kotona olis muutenkin ollut ihan liikaa virikkeitä, kuten nyt vaikka jääkaappi. :D 

Toistan vielä, ei se määrä vaan se laatu. Itse luin jossain kohtaa niin, että aina kun aloin lukemaan, laitoin puhelimesta sekuntikellon päälle. Heti jos katsoin puhelinta, kävin vessassa, syömässä tai hakemassa kahvia, stoppasin sekuntikellon. Näin pystyi näkemään, että paljonko sitä oikeasti tehokasta lukuaikaa kertyi. On nimittäin ihan eri asia olla kirjastolla 9h ja lukea 9h. 

Ehdottoman tärkeää on myös se, että löytää itselleen sopivan opiskelutekniikan. Joillakin toimii pelkkä lukeminen, toiset kirjoittaa muistiinpanoja, toiset piirtelee mindmappeja.... Eri tyylejä ja kikkoja on lukuisia, ja tärkeintä on löytää niistä ne itselleen sopivat! Jos kaverin koti on täynnä muistilappuja kuluttajan ostoprosessista ja laskiksen kaavoista, niin se ei välttämättä tarkoita että sullakin täytyis olla hitosti muistilappuja liimattuna joka paikkaan :D. Itselläni esimerkiksi ei moiset muistilaput olleet se juttu, vaan kirjoitin korteille erilaisia kysymyksiä kirjoista ja korttien toisella puolella oli sitten vastauksia niihin kysymyksiin. Lisäksi piirtelin ja kirjoitin muistiinpanoja, puhumattakaan kirjoista, jotka loisti sateenkaaren väreissä kaikesta siitä Highlighterin määrästä! 


Minne opiskelemaan?

Suosittelen kaikille oikeasti harkitsemaan avoimesti eri kaupunkien yliopistoja. Kauppatieteitä kun voi opiskella niin monessa eri yliopistossa (katso vaikka TÄÄLTÄ). Joissakin yliopistoissa on hieman erilaiset tarjonnat opintosuunnista, joista kannattaa ottaa selvää! Eismerkiksi täällä Tampereella voi opiskella vakuutustieteitä, kun taas Vaasan yliopiston rahoituksen laitos on ihan ensiluokkainen jopa kansainvälisestikin. 

Kun hain ekaa kertaa (tosissani) opiskelemaan, hain ensisijaisesti Tampereen yliopistoon, toiseksi Turun yliopistoon ja kolmantena Vaasan yliopistoon. Kun pääsykoetulokset ja opiskelupaikat julkistettiin, sain tietää päässeeni Vaasan yliopistoon. Multa pääsi ihan ensimmäisenä itku - ei ilosta vaan suoranaisesta pettymyksestä. Toivoin niin hartaasti pääseväni Tampereelle, sillä olihan täällä kaikki läheiset ja ennen kaikkea elämäni rakkaus! Kuitenkin alkujärkytykseni jälkeen tajusin, että kuinka hienoa oli päästä opiskelemaan ja vieläpä muuttaa itselleni ihan tuntemattomaan kaupunkiin. Löydettiin mulle Vaasasta vuokrayksiö, johon muutin juuri ennen opintojen alkua elokuun lopussa ja kaikki oli tosi jännittävää ja uutta. Ne oli kyllä ihan parhaita aikoja, joita on aina ikäväkin välillä!

Joulun aikaan aloin kuitenkin Vaasassa harkitsemaan, että jos yrittäisinkin vielä kerran hakea Tampereelle opiskelemaan. Kuulin kavereilta, että Tampereen yliopistossa saisi vieläpä Vaasassa käytyjä kursseja tosi hyvin hyväksiluettua, eikä hommaa tarvisi sitten aloittaa ihan alusta. Niinpä tartuin keväällä jälleen pääsykoekirjoihin ja tällä kertaa pääsin kuin pääsinkin unelmieni opiskelupaikkaan, jossa viihdyn paremmin kuin olisin voinut kuvitellakaan! Itseäni kun kiinnostaa markkinointi, on Tampereen yliopistolla ihan mahtavat puitteet markkinoinnin opiskeluun. Mielettömän hyviä ja innostavia opettajia, ihan vaan esimerkkinä. 

 

Kun pääset opiskelemaan

Studying in a university is easy. It's like riding a bike. And the bike's on fire. And the ground's on fire. And everything is on fire cause you're in hell.  

HAHA JUST KIDDING. Well actually not.  No ei vaan. yliopistossa opiskelu on tosi erilaista verrattuna vaikkapa lukiossa opiskeluun, tai kuulemani perusteella myö ammattikorkeaan. Ensinnäkään kukaan ei tee opiskelijan puolesta lukujärjestystä - kaikesta on huolehdittava itse, mikä on kuitenkin tosi kiva juttu. Saat aivan itse päättää, mitä kursseja käyt (okei, kaikkien täytyy käydä tietyt peruskurssit yleensä ekana vuonna, mutta muuten). Kukaan ei kysele sulta, että missä olit eilen kun et ollut luennolla, tai huolehdi sun puolesta, että muistathan nyt varmasti ilmoittautua tenttiin tai olettehan aloittaneet ryhmätyön tekemisen tai mitään muutakaan. Opiskelu on paljon paljon vapaampaa kuin lukiossa, mutta vastuu siirtyy samalla yliopistossa opiskellessa vain sinulle itsellesi
Välillä kieltämättä tulee sellaisia tuntemuksia pitkin vuotta, että miten ihmeessä tuun selviään taas tästä ja tuosta ja siitä... Mutta jotenkin sitä vaan aina selviää. Yksi parhaista jutuista opintojen alkaessa on ne lukuisat ryhmäytymisriennot, joita fukseille (fuksi = ensimmäisen vuoden opiskelija) järjestetään. Niiden ansiosta et varmasti jää yksin, vaikket tuntisikaan ketään opiskelukavereistasi. Teet taatusti elinikäisiä ystäviä opiskeluaikoinasi. Ja niin, ne bileet ei sitten lopu siihen ensimmäiseen vuoteen. Jos haluaa ihan kunnolla bilettää niin opiskelijabileitä järjestetään kyllä ihan joka ikinen viikko (kyllä, luit oikein) ja monesti vielä useamman kerran saman viikon aikana. Tapahtumaa siis riittää! 

Täällä Tampereen yliopistossa erityisesti kauppatieteiden ainejärjestö Boomim Ry on tosi aktiivinen ja suuri. Se tarjoaa myös paljon järjestötehtäviä, joihin voi ottaa osaa opintojensa aikana melkeinpä niin paljon kuin vain haluaa.  


Siinäpä nyt ne asiat, joita itselläni tuli mieleen koskien yliopisto-opiskelua, kauppatieteitä ja pääsykokeita! Kuulen tosi mielelläni, jos teillä on jotain postaustoiveita (esimerkiksi aiheeseen liittyen) tai mitä tahansa muita kysymyksiä!

maanantai 20. maaliskuuta 2017

SÄÄNNÖLLINEN SYÖMINEN - ÄLÄ TEE NÄIN

Mulla on ollut viime aikoina tosi hyvä draivi päällä. Ainakin liikunnan ja terveellisen syömisen suhteen. Kaikki on rullannut mukavasti ja omalla painollaan, on tuntunut siltä ettei ole tarvinnut tehdä sen suurempia uhrauksia minkään suhteen, eli hirveästi ei ole tehnyt mitään mieli. Oon syönyt hyvin, terveellisesti ja säännöllisesti. On ollut parempi olo kuin pitkiin aikoihin ja oon ollut tyytyväinen siihen figuuriin, joka sieltä peilissä seisoo. 

Avain tähän kaikkeen on mun mielestä ennen kaikkea säännöllinen syöminen. Jos pitkittää ateriavälit liian pitkiksi, niin ainakin omalla kohdallani jaksaminen ja mieliala laskee samantien. Säännöllinen syöminen on mun mielestä arkena melko helppoa, kun on tietyt rutiinit - aikainen aamiainen, lounasaika yliopistolla, välipala, illallinen kotona ja ehkä vielä joku pieni iltapala, jos siltä tuntuu. 

Viikonloppuna homma vaikeutuu aina hieman. Aamupala syödään joskus, eikä lounasaika olekaan enää niin itsestäänselvä. Sama juttu illallisen kanssa. Lisäksi viikonlopun ohjelma saattaa vain yksinkertaisesti olla sellainen, että jos ei ole jotain omaa välipalaa mukana, saattaa ateriaväli ihan huomaamatta venyä, tai tulla vaan syötyä liian vähän. 

Tää mennyt viikonloppu ei nimittäin mennyt ihan putkeen. Kaikki alkoi lauantaina, kun oltiin syömässä lounasta eräässä Pizzeriassa Tampereella. Oltiin syöty hyvä ja ravitseva aamiainen joskus puoli kymmenen aikaan. Kahdelta oltiin sitten ravintolassa, ja päätin tilata ruoaksi salaatin, koska siihen sai valita itse täytteet. Note to self: älä ikinä tilaa salaattia ravintolassa, jollet tiedä että se on oikeasti hyvä, ja että se sisältää muutakin kuin jäävuorisalaattia. Salaatti oli siis pieni pettymys, mutta minkäs teet. Viideksi oltiin sitten menossa juhlistamaan mun äidin synttäreitä kakkukahveille, ja äiti oli leiponut kaksi ihan mielettömän hyvää kakkua, joita syötiin oikein hyvillä mielin. 


Tunnit kuluivat ja kello alkoi olemaan kymmenen illalla, ja päivän ruokailuihin oli kuulunut siihen mennessä vain aamupala, (kehno) lounas ja pienet kakkuöverit ja pari lasia skumppaa. Iltapalaksi kaivelin vanhempieni kaapeista omenan ja siihen päälle muutama näkkäri voilla ja juustolla. Lähempänä puolta yötä söin vielä kotona tosi pienen annoksen kaurapuuroa mikrossa tehtynä, kun tuntui vieläkin (jostain kumman syystä) että on vähän nälkä. 

Kaikki kostautuu aina seuraavana päivänä, jos edellisenä on syönyt huonosti. Olis tehnyt mieli syödä parin tunnin jälkeen aamupalasta koko jääkaappi tyhjäksi, mukaanlukien pastaa ja kakkua, jota äiti oli meidän mukaan pakannut. Eilinen sunnuntai sisälsi myös opiskelua sekä hääkutsujen valmiiksi laittamista, ja päivällisen syöminenkin venyi aina klo 17 asti, niin homma oli valmis. Illalla tulikin sitten kaivettua ne synttärikakut jääkaapista ja herkuteltua ihan kunnolla! NO REGRETS, äidin tekemät kakut oli ihan mielettömän herkullisia, mutta olo ei ollut kyllä ollenkaan hyvä - turvotti ja maha oli vähän kipeä. Veikkaan että tuokin mieliteko oltais voitu välttää, jos olis vaan syönyt vähän paremmin päivän aikana.

Tänään aamulla ei sitten auttanut kuin herätä kukonlaulun aikaan, juoda paljon vettä ja vetää lenkkikamat päälle ja juosta hikinen lenkki, jotta sai kaikki moskat kropassa liikkeelle! Nyt vaan paljon vettä koneeseen ja säännöllinen ruokarytmi taas kehiin, niin tästäkin taas selvitään.

torstai 16. maaliskuuta 2017

TEKISINKÖ VLOGIN?

Hyvää huomenta! 

Täällä Tampereella ainakin aamuaurinko nousee jo hyvällä vauhdilla! Ihan mieletöntä, kun taivaalla ei näy oikeesti edes yhden yhtä pilven hattaraa ja valoisaa on oikeestaan jo ennen klo seitsemää aamulla. 

Söin juuri aamupalan ja join aamukahvin, ja kohta suuntaan salille! Tarkoitus olisi juosta matolla tällä kertaa yksi juoksutreeni, eli se viikon lyhyin: 30 minuuttia intervallityylisesti. Siihen sitten joku vatsatreeni päälle. 

Tänään tiedossa taas paljon opiskelua ja iltapäivällä tilastotieteen peruskurssin tentti, jota oon lykännyt aina syksystä asti... Apua. 

Siinä tämän hetken kuulumiset, mutta siirtykäämme otsikon aiheeseen. Tässä kun oon katsellut aika paljon viime aikoina mitä erilaisempia Youtube-videoita erilaisilta vloggaajilta, niin mua on alkanut kutkuttamaan oman videonkin tekeminen! Viimeinen tikki tähän kutkutukseen oli se kun ihana ystäväni Kati rohkaisi mua kyselemällä vlogin perään, että oonko ajatellut moista tehdä. Kysytään nyt vielä sieltä teiltäkin, että mitä ajatuksia tällainen aikomus herättää?! 

Eli mitä jos tekisin kokeilumielessä yhden vlogin? Ja mikä tollasissa vlogeissa teitä ylipäätään kiinnostaa?! 

Ja oli teidän vastaus mikä tahansa, niin teen varmaan kuitenkin yhden. Ehkä. Mutta nyt kertokaa!

Tässä mä ja mun paistolasta.

maanantai 13. maaliskuuta 2017

PROTEIINIPITOINEN JA VEGAANI PASTAKASTIKE

Awesomesauce! You're kicking butt, keep it up. 

... Sanoi Lifesum mulle torstai-iltana, kun olin kirjannut sovellukseen mun päivän viimeisenkin aterian, joka oli herkullinen parsakaalilinssikastike kikhernepastan kera 😃. Kirjoitin tosiaan tuosta sovelluksesta tässä postauksessa ja oon käyttänyt kyseistä sovellusta nyt muutaman viikon. Halusin nimittäin hieman kartoittaa, että onko mun ruokavaliossa yleensä liikaa rasvaa, liian vähän proteiinia tai hiilaria suhteutettuna liikuntaan ja tavoitteisiin. Lisäksi oon aikamoinen välipalojen rakastaja ja voisin syödä koko ajan vaikka jotain pähkinöitä tai muuta vastaavaa, joten olin alkanut miettimään, että josko saan päivittäin liikaa energiaa tai liikaa/liian vähän jotain makroja. Summa summarum (ai jumpe ku on ärsyttävä sanonta :D), halusin selvittää, mikä mun normi makrojakauma on normaalissa, tähän astisessa ruokavaliossani ja miten voin parantaa sitä! 

Nyt meinas aihe mennä kokonaan noihin makrojuttuihin, niistä voisin kyllä kirjoittaa ihan oman pohdiskelevan postauksenkin. Tämän postauksen tarkoituksena oli kuitenkin jakaa teille mun eilen kehittelemän linssiparsakaalipastakastikkeen ohje!

Tää oli tosi helppo tehdä, eikä aineksia tarvinnut montaa ostaa - etenkin kun linssejäkin oli jo kaapissa valmiina. Lopputuloksesta tuli ihmeellisen juustoinen ja tosi hyvän makuinen! Voitteko kuvitella?! Niin yksinkertaiset aineet, niin hyvä, mutta suorastaan oudon hyvä maku lopputuloksena. 

Pastana käytin kikhernepastaa, jota ostin irtomyynnistä Punnitse ja Säästä-liikkeestä. Aion ehdottomasti ostaa tuota uudelleen! (Oli muuten edullisempaa kuin valmiissa pakkauksissa myytävät kikhernepastat). 


Linssiparsakaalikastike:

1 isohko valkosipulin kynsi pieninä paloina
1 sipuli silputtuna
öljyä paistamiseen

Parsakaali varsineen paloiteltuna (käytin 300g)
1 dl punaisia linssejä
Purkillinen kaurakermaa (Oatly, 250g)
puolikas kasvisliemikuutio (oli jäänyt jostain muusta kokkailusta)
Loraus vettä (noin 0,5 - 1,0 dl)  

Suolaa
Pippuria
ym. haluamiasi mausteita, esim. yrttejä 

Tee näin: 

1. Kuullota sipuli ja valkosipulia öljyssä pannulla.  
2. Lisää sen jälkeen pannulle pienehköksi palastellut parsakaalit ja huuhdellut linssit. (Käytän aina niitä "raakoja" punaisia linssejä, sillä ne valmistuu tosi nopeasti ja on edullisempia kuin ne nesteessä olevat, kypsät linssit!)
3. Lorauta sekaan vielä (keitettyä, kuumaa) vettä noin 1 dl verran, jotta vihannekset höyrystyvät helpommin. Sekoittele hetki.
4. Lisää vielä kaurakerma sekä mahdollinen kasvisliemi. Alenna lämpöä ja anna kypsyä sen aikaa, että linssit ovat pehmentyneet. 
5. Surauta kastike sauvasekoittimella (melko) tasaiseksi soosiksi.
6. Lopuksi mausta ja maista, sekä nauti haluamasi pastan kanssa! 



P.S. MUISTAKAAS KÄYDÄ TYKKÄÄMÄSSÄ BLOGIN UUDESTA FACEBOOK-SIVUSTA: KLIK!

tiistai 7. maaliskuuta 2017

ALKUVIIKON KUULUMISIA ja BLOGIN FACEBOOK-SIVU

Hei siellä, minä täällä! 

Uusi viikko, menossa jo tiistai ja tuntuu että hommaa on taas vähän liikaa. Sen verran, että alkaa hieman ahdistaa jo  ennen aikojaan ja alkaa miettiä, että mitä sitä oikein tekisi ja mistä aloittaisi. Kesätyöt mietityttää, koulu mietityttää ja kaikki mietityttää. Sitä toivoisi että vuorokaudessa olisi vähän enemmän tunteja. Ja että joku tulis ja kirjoittaisi vähintään 8 sivua lisää mun yhteen esseeseen.

Teki mieli kuitenkin tulla tännekin kirjoittamaan, joten tässä mun tän hetken kuulumisia:

Kuuluminen nro 1: Tein blogille Facebook-sivun!! Käykäähän siis ihanat ystäväni tykkäämässä sivustani TÄÄLLÄ, jonne jaan aina uudet blogipäivitykset ja jonka kautta saa näin tiedon aina kun postaan! Väsäsimpä siinä pikaisesti itselleni uuden bannerinkin, niinkuin ehkä tuosta ylhäältä näettekin! Jee! 





Kuuluminen nro 2: Muistanette ehkä että kävin joku aika sitten YTHS:n terveydenhoitajalla juttelemassa väsymyksestäni. No, ajankohta tuolle keskustelulle olis tietty voinut olla hieman aikaisemmin, kuin kolmen viikon päästä siitä kuin aikaa koitin pahimman taantumuksen kourissa varata. :D Terkkarilta sain sitten lähetteen verikokeeseen, joka sekin venyi yli kahden viikon päähän. Viime viikon perjantaina pääsin kuin pääsinkin sitten verikokeeseen. Pisteet YTHS:lle kuitenkin siitä, että saman päivän aikana tuli tekstari tuloksista: selkeä raudanpuuteanemia ja hemoglobiini alhainen. Rautatablettikuuria suositeltiin ja niin marssin rautatablettikaupoille. Kesän alussa sitten uusi kontrollikäynti ja katsotaan onko muutosta tapahtunut. :) 

Väsymys ei oo kuitenkaan enää niin paha, kuin se silloin vähän aikaa sitten oli. Lieneekö se seurausta lisääntyneistä kouluhommista, lisääntyneestä auringonvalosta  vaiko siitä, että oon taas pitänyt taukoa hormonaalisen ehkäisyn syömisessä (aka E-pillereistä). Ainakin oon huomannut melko ison muutoksen omassa mielialassani ja sen vaihtelussa sen jälkeen, kun en oo noita pillereitä popsinut; pienet vastoinkäymiset ei tunnu maailman lopulta, ei tarvi hermostua joka asiasta niin paljoa ja muuta sellaista! Jos kotona vaikka lojuu sukkia ja vaatteita lattialla, ei tarvi repiä peliverkkareitaan repaleiksi vaan voi ihan rauhassa keräillä ne lattialta tai vaihtoehtoisesti vain olla välittämättä niin paljoa. :D

Kuuluminen nro 3: Ostin melko extempore mulle ja Antille liput Olavi Uusivirran keikalle, joka on tämän viikon perjantaina Olympiakorttelissa! JEE! Just viikonloppuna puhuttiin, kuinka olis kiva käydä siellä jossain keikalla, kun se on ihan meitä lähellä. 

Olipa kummallinen kirjoitus, mutta tulipahan tehtyä. Tsemppiä viikkoon itse kullekin. ♡

Palaan toivottavasti ihan lähipäivinä kirjoittelemaan muutakin tänne! 


keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

ENERGIAPUURO - OVERNIGHT OATS

Vai pitäiskö sanoa Over RUN oats? Tai Over GYM oats? 

Vahingossa nimittäin  kehittelin tällaisen herkullisen tuorepuuron viime viikon perjantaina aamulla ennen salille lähtöä. Join ensin Bullet proof -kahvin ja tarkoituksenani oli tehdä smoothie. Jotenkin mun mieli kuitenkin muuttui ja mieleni teki enemmän jotain puuron tapaista, mutta kylmää. Niinpä päädyin heittelemään aineksia kippoon muhimaan treenin ajaksi, jotta voisin kotiin palatessani nauttia hyvän aamupalan! 


 Kaikenkaikkiaanhan tuorepuuroja on tosi helppo kehitellä ja tehdä. Tarvitaan vain kaurahiutaleita, nestettä ja lisukkeita. Lopputulos on periaatteessa aina hyvä. Tällä kertaa testasin, miten toimii proteiinijauhe tuorepuurossa. Mulla on tällä hetkellä käytössä (vielä vähän jäljellä) Voimaruoka 360 Wholefood Kookosta, jossa on herneproteiinin lisäksi kaikkea muutakin, kuten psylliumia, chian siemeniä, mantelijauhoa sekä muita siemeniä. 

Tämän tuorepuuron maku ja koostumus oli lopulta niin hyvä (ja Instagramin puolella tuli kyselyitäkin!), että halusin sen reseptin täälläkin jakaa! Ihan loistava aamiainen vaikka juuri salitreenin tai lenkin jälkeen!  

Ei haitannut tänä aamuna lenkilläkään se, kun puhelimesta loppui jo ennen puoliväliä akku ja lenkkarit oli tosta loskasta ja lätäköistä ihan litimärät, kun tiesi että jääkaapissa odottaa tämä!

Mustikkainen & kookoksinen energiapuuro 

1 dl kaurahiutaleita
puolikauhallista (25g) Voimaruoka Kookosta
n. 2 dl makeuttamatonta mantelimaitoa
pakastemustikoita 

Päällisiä: banaania, kookoslastuja, kookoshiutaleita... Mitä vain! 

HUOM! OBS! Voit halutessasi korvata tuon Voimaruoka-jauheen jollain muullakin protskujauheella. Tuo nimenomainen Wholefood-sekoitus kuitenkin antaa puurolle kivan koostumuksen, minkä takia toista protskujauhetta käytettäessä lisäisin mukaan esim. kookosjauhoja ja/tai erilaisia siemeniä!

TEE NÄIN: Mittaa kaikki ainekset kippoon, sekoita hyvin ja laita jääkaappiin hautumaan! Joko koko yöksi tai sitten treenin/lenkin ja suihkun ajaksi (väh. tunniksi). Lisää haluamiasi päällisiä ja nauti ihanan kermaisesta tuorepuurosta.