keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

HAPPY WITH EVERYTHING

Pääsiäinen oli ja meni - tuparitkin olivat ja menivät! Huh mikä lauantai se olikaan! Pidettiin tosiaan päiväsaikaan meidän sukulaisille tuparikahvittelut ja illalla sitten kavereille jonkin sortin kekkerit. Jo päivällä meidän 40 asuinneliössä oli melkoisen monta ihmistä, mutta illalla tänne vasta paljon porukkaa ahtautuikin! Jännitettiin koko päivä että kuinka me tullaan ikinä mahtumaan tänne. Mehän siis kutsuttiin meidän iltakemuihin paljon ihmisiä sillä verukkeella että "ei kaikki kuitenkaan pääse näin lyhyellä varoitusajalla ja vieläpä pääsiäisen aikaan". Ja jokainen voi arvata miten siinä kävi.

Oon kuitenkin melkoisen ylpeä itsestäni kun leivoin niin paljon ja melko onnistuneestikin vielä! Oltiin tarjoilujen ja kaiken muunkin kanssa suhteellisen ajoissa ja kaikki meni yleisesti ottaen ihan nappiin! 

Saatiin myös niin ihania lahjojakin että! Niitä tuli aina vessapaperista drinkkilaseihin ja topsipuikoista itsetehtyihin piirakoihin. Huhtikuussa saadaan tänne vielä meidän yksi tuparilahja, joka on maailman kaunein sohvapöytä!!! Siitä lisää sitten kun saadaan se kotiutettua tänne... (en malta odottaa.)

Muuten koko pääsiäislomalla tulikin otettua melkoisen rennosti kaiken kanssa. Tuli rentouduttua ja herkuteltua hyvällä ruualla, suklaalla ja juomillakin vähän... Kaiken tuon jälkeen onkin niiin ihanaa palata jälleen niihin arjen rutiineihin; terveellisempään ruokavalioon ja liikunnan pariin. 

Ylävasen: Vietettiin meidän tupareiden jälkeisenä päivänä ihana ilta vanhempieni luona ja syötiin sairaan hyviä ruokia ja naurettiin paljon! ♡

Yläoikea: Ystäviä jo hiekkalaatikolta asti ♡

Alavasen: Neljä tähteä - näiden mimmien kanssa ei hauskuus lopu ikinä ♡

Alaoikea: Se ystävä, jonka kanssa melkein vuoden tauko toistemme näkemisestä ei tunnu ikinä missään!♡ Fazerin brunssilla hakemassa helpotusta väsymykseen ja hienoiseen päänsärkyyn...

torstai 24. maaliskuuta 2016

ELÄMÄ ON YHTÄ JUHLAA

Ihanaa pääsiäispyhien alkua! Itselläni tämä torstai on jo vapaa ainakin luentojen osalta (tentteihin pitäis tietysti lukea...), mutta heräsin silti tänäänkin kukonlaulun aikaan. Jotenkin en vaan vieläkään onnistunut nukkumaan pitkään, koska halusin saada tänäänkin paljon kaikkea aikaan. Kävin tekemässä treenin salilla, suihkussa, söin aamupalan rauhassa, koneellinen pyykkiä pyörimään, vähän siivousta ja ennen kaikkea viikonlopun tupareiden suunnittelua!! 

Oon kautta aikojen tykännyt järjestää juhlia. Pienestä pitäen mulle on ollut tärkeää juhlia kaikenmaailman synttäreitä ja nimipäiviä kavereiden kanssa. Silloin tietysti äiti oli juhlien järjestäjän roolissa, mutta ala-asteella jo suunniteltiin ainakin vuoden verran rakkaan ystäväni (rauha hänen sielulleen ♡) kanssa bileitä jotka järjestettin meidän luokkalaisille! Sittemminkään juhlien järjestämisen into ei ole laantunut, vaan on tullut vietettyä parit isommat synttärit kavereiden kesken, sekä erinäisiä kesäkauden avajaisia, juhannusjuhlia, terassin avajaisia, läksiäisiä ja lettukestejä. Ja huh nyt kun oikein muistelen niin onpa tullut järjestettyäkin ihan hirveä määrä juhlia!!

Vaikka juhlien järjestämisessä on aina oma stressinsä ja paljon tekemistä, on se kuitenkin aina ollut sen vaivan väärti! Kaikki ovat aina viihtyneet hyvin ja kaikille on jäänyt mitä parhaimpia muistoja käteen (ainakin mulle!). Nyt on kuitenkin jäänyt parit viime synttärit juhlimatta ja onkin ihanaa nyt taas järjestää pienet kekkerit tupareiden muodossa! 

Oon stressaillut enemmän tai vähemmän viimeisen viikon siitä, mitä juhlissa tarjoiltaisiin, onko nyt hassua pitää tuparit kun eihän tää koti ole edes vielä täysin valmis ja että miten kaikki mahtuu. Nyt kuitenkin kun sain päätettyä kaikki tarjottavat ja juhlat ovat siivoamista, kaupassa käyntiä sekä leipomista ja ruoan laittoa vaille valmiit, alan jo ihan hykertelemään innosta!! 

Loppujen lopuksi ei kuitenkaan ole ikinä tärkeintä se, mitä juhlissa nyt on tarjolla tai mitä "puuttuu", vaan se että saa kaikkia ihania tyyppejä kokoon samojen seinien sisälle - ja sitä odotan tälläkin kertaa ihan älyttömän paljon!!   

Tässä kuvia läksiäisistä - ennen kuin lähdin vuodeksi Brasiliaan vaihto-oppilaaksi. Noi oli kyllä kaikkien aikojen bileet. :-D Isolla B:llä. Ne täyttivät kaikki kunnon kotibileiden kriteerit; kuokkijat, sotkut, naapurit, tanssimista yömyöhään, naku-uintia sekä tietenkin vanhemmat jotka tulivat yöllä kotiin!



Näemmä myöhemmissä juhlissa oon keskittynyt niin paljon juhlien emännöintiin että olis pitänyt varmaan palkata joku valokuvaaja niihin. Ei nimittäin oo hirveesti kuvamatskua! 
Nyt valmistelemaan viikonloppua!! Nauttikaa pääsiäisestä ja syökää paljon suklaamunia!

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

HEI TAAS

Hei tyypit. ♡

Hiljaiseloa on tullut vietettyä täällä blogissa yksinkertaisesti sen takia, että päivät ovat menneet niin sairaan nopeella vauhdilla eteenpäin (pari viime päivää oon ollut aamusta melkein ilta kahdeksaan asti menossa = koulussa). Lisäksi viime viikko alkoi suru-uutisilla, joiden takia mieli on ollut enemmän tai vähemmän aika raskas.

Nyt kuitenkin koitan skarpata ja kirjoitella tänne useammin! Mun on tehnyt mielikin aina kirjoittaa, mutta kiire on tappanut inspiraation eikä aikaakaan ole ollut. Tämä pääsiäisbreikki tuleekin siis erittäin hyvään saumaan ja lauantaina vietetään meidän tupareita kirjaimellisesti koko päivä!
Viikonloppuna vietettiin rakkaan äitini 5-kymppisiä! Mun pitäis opetella pitämään skumppalasista (tai mistä tahansa jalallisesta lasista) jotenkin nätimmin kiinni ihan vaikka peilin edessä!! Mun pitkät sormet ei tunnu ikinä onnistuvan kuvissa kun pitelen jotain jalallista lasia kädessä. :-D

maanantai 14. maaliskuuta 2016

NIHKEÄ STARTTI

Tämä on todella epätavallista mulle. 

Oon yleensä oikein erinomainen maanantaiden handlaaja. Maanantait on ihan suorastaan mun lempparipäiviä huolimatta siitä, oliko mennyt viikonloppu vietettyä leväten tai juhlien. Maanantait on aina hyvältä tuntuvia startteja uuteen viikkoon, urheilu maistuu hyvältä ja To Do -listaa katsoessa herää suurenmoinen innostus hoitaa kaikkia asioita. 

Tämä maanantai ei ole ollut sellainen. Sängystä ylös pääseminen kesti tavallista pidempään, lenkkareita oli tosi vaikeaa vetää jalkaan ja kouluun lähteminen tuntui erittäin vastenmieliseltä. Nytkin istun kirjastossa ja tekis mieli mennä tonne sohvalle nukkumaan päikkärit. En ole ollut moneen viikonloppuun missään viihteellä ja oon saanut levättyä tänäkin viikonloppuna kohtalaisen hyvin. Viime yönäkin nukuttuja tunteja kertyi noin kahdeksan. SILTI - nyt ei huvita mikään

Mutta ehkä se tästä lähtee rullaamaan.. Pikkuhiljaa. Viikonloppuna lyötiin muuten lukkoon vihdoin se, että milloin pidetään meidän ihkaensimmäiset tuparit! Nyt täytyiskin sitten keksiä tarjottavia mitä tehdä niihin pirskeisiin. Ensin sukulaisille ja sitten ystäville... 

Tässä viikonloppuna kahteen otteeseen syötyä aamupalaa: banaanilettuja. Hunajalla, kanelilla ja kookoskermalla kuorrutettuna. Kaveriksi kahvia ja appelsiineja - appelsiinit on ihan sairaan hyviä näihin aikoihin ja meidän jääkaapista niitä onkin löytynyt jatkuvasti viimeisten muutamien viikkojen ajan! 

lauantai 12. maaliskuuta 2016

AND SHE SAID YES

Niin kuin oon jo täällä blogissakin maininnut, että mitä häihin tulee - tunnen olevani aika ajoin melkoisen pihalla kaikesta. Mikä kaaso? Mitkä morsiusneidot? Keitä ne on? Millä perusteilla ne tulisi valita? What? 

Onneksi on olemassa tuo internetin ihmeellinen maailma, josta voi ammentaa tietoa tästä kaikesta. Erilaisia hääsivuja on  vaikka millä mitalla, Pinterestistä puhumattakaan. Onneksi on olemassa myös naimisiin.info, josta saa tällainen tietämätön kuin minä paljon perustietoa häistä ja kaikesta niihin liittyvästä. Perinteistä, yleisistä käytänteistä jne... 

Naimisiin.info sivuston mukaan...

"Yleensä morsiamen kaasona toimii sisar tai paras ystävä, joka on apuna häiden suunnittelun alusta saakka. Vaikka kaason rooli ja osallistuminen häiden valmisteluun on ”kahden kauppa” – morsiamen ja kaason keskenään sopima asia – on kaaso yleensä mukana hääpukua valittaessa ja juhlia valmisteltaessa sekä hääjuhlassa morsiamen oikeana kätenä. Hääpäivän aamuna kaaso kulkee mukana niin kampaajan kuin meikkaajan luona käytäessä ja auttaa morsianta pukeutumaan. Edellisen yön on morsian saattanut viettää kaason luona. Kaason tehtäviin kuuluu nykyään myös morsiamen polttareiden organisointi.

Joskus harrastetaan kädenvääntöä siitä, ovatko kaason lisäksi valittavat morsiusneidot aikuisia vai lapsia. Tähän pätee sama sääntö kuin lähes kaikkeen hääsuunnitteluun: kannattaa toimia niin kuin parhaaksi kokee. Jos on vain yksi rakas ystävä – oli hän sitten sisar, serkku, opiskelutoveri tai hyvä miespuolinen ystävä – voi pyytää häntä kaasoksi ja ehdottaa muille naispuolisille ystäville morsiusneidon tehtävää – ikään katsomatta. Tärkeintä ei ole se, mikä tulevan anopin mielestä on ainoa oikea ratkaisu vaan se, ettei morsian (eikä tietysti sulhanenkaan) kaadu työtaakan alle."



Olen tosiaan ensimmäinen ystäväpiiristäni joka näillä näkymin on menossa naimisiin enkä tiennyt ollenkaan, minkälainen tehtävä se kaason pesti on. En tiennyt oikein että miten se otetaan vastaan enkä ollenkaan osannut ajatella että kuinka iso juttu se voi olla. Mulle oli kuitenkin melkoisen selvää ketä kaasokseni pyydän; rakasta ystävääni Erikaa! ♡ 

Erikalla oli taannoin synttärit ja suunnitelma oli selvä. Kutsuin Erikan mun luo syömään - kokkaisin meille eilen perjantaina illallisen ikään kuin synttärilahjaksi. Askartelin kuitenkin myös tuollaisen pienen kaasoboksin, jonka annoin Erikalle jälkkäreiden lomassa! Jännitin vähän että minkälainen reaktion saisin Tulisitko kaasokseni? -kysymykselle, mutta reaktio oli kuitenkin mitä parhain, onnen kyyneleiden kera! Tämä oli kuulemma oikein kunnia. ♡


Hurjaa, onneksi häihin on vielä aikaa, mutta pikkuhiljaa innostun enemmän ja enemmän kaikkeen siihen liittyvästä enemmän ja enemmän! 

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

RANDOM THINGS

Huh, ensimmäistä kertaa viikkoon tuli sellainen olo että jaksan ja huvittaa tulla tänne kirjoittelemaan! Ihan kreisejä olleet viime päivät. Tämän viikon päivät ovat olleen täynnä erilaisten Dead linejen saavuttamisen tavoittelua ja muita koettelemuksia. Viikonlopunkin vietin lähes kokonaan kouluhommien parissa, kun maanantain täytyi palauttaa reilu 20 sivun essee yhdelle kurssille. Nyt kuitenkin viedään jo viimeistä periodia koulussa ja kevät alkaa pikku hiljaa hiipiä omaan päähänkin!!

Niin ihanaa, kun päivät on pidentyneet ihan valtavasti ja aurinkokin meinaa aina välillä näyttäytyä. Oon käynyt viime päivinä ahkerasti lenkillä ja salilla, mikä on auttanutkin jaksamaan viime päivät. Ehdotonta lempipuuhaa on mun kohdalla aamutreeni tai -lenkki, tänäänkin kävin aamusalilla tekemässä tehokkaan, noin tunnin puristuksen. 

Parasta tossa salitreenaamisessa on ehdottomasti se, kun kropassa alkaa näkymään tuloksia ja jopa huomaa sen, kuinka lenkilläkin jalat kantaa taas paljon vahvemmin. Sitä varten käynkin loppujen lopuksi salilla, että koko keho voi paremmin ja jaksaa arjessa paremmin, kun lihakset ovat vahvemmat. Ulkonäköseikat on tietty plussaa. ;) 

Laitan tähän postaukseen nyt satunnaisia kuvia, joita oon ottanut puhelimella viime päivinä. 

Vanhempani lähtivät seikkailulomalle Afrikan savanneille ja käytiin sitä ennen viime perjantaina yhdessä lounaalla Tampereen kauppahallissa, Umamissa. Jos haluaa hyvää sushia Tampereella, niin tonne on EH DOT TO MAS TI suunnattava. Siis n i i i i i i i n hyvää. 

 Perinteisesti tykkään tehdä perjantaisin kouluhommia iltapäivästä aina jossain muualla kuin yliopiston kirjaston hikisellä penkillä. Viime perjantaina Pella's Cafe toimi hyvänä opiskelulokaationa.

 A random selfie.

 Wayne's Coffeen kauramaitoon tehty Matcha Latte. Erinomainen vaihtoehto silloin kun ei halua juoda kahvia. 

 Fazerin brunssi. Parasta. Tekis mieli käydä joka ikinen sunnuntai tuolla. Ruoka maistui aamulenkin jälkeen. :-D

Tein viime sunnuntaina banaanileipää ensimmäistä kertaa, mutten taatusti viimeistä. Pakko jakaa tännekin resepti!! 

tiistai 1. maaliskuuta 2016

YLIOPISTOON HAKU: MITÄ, MILLOIN, MINNE JA MIKSI

Multa on jo aikaisemmin kyselty paljon juttuja liittyen yliopisto-opiskeluun, pääsykokeisiin lukemiseen, minne hakea ja niin edelleen ja niin edelleen. Yhteishakuhan alkaa korkeakouluihin taas tämän kuun puolessavälissä ja monilla pyörii mielessä juurikin em. tapaiset kysymykset. Joten päätinpä taas raapustaa pääsykokeisiin ja yliopistohakuun liittyvän postauksen!

En ole silti mikään OPO tai muutenkaan ammattilaisauttaja kouluhaussa, mutta tässä omia näkemyksiäni korkeakouluhausta. Voisin ehkä taas tehdä postauksen myöhemmin myös pääsykokeisiin luvusta jos sellaiselle on kysyntää...?

Mitä opiskelemaan (ja milloin)?

Itse en vielä lukiossa oikein ollenkaan tiennyt, mihin ja mitä menisin opiskelemaan lukion jälkeen, Opo-tunnilla tehtiin netissä vaan joku testi, josta mulle tuli vastaukseksi ainakin malli ja markkinointijohtaja. :-D Tulin siihen tulokseen, että mallin urasta en saa kyllä todennäköisesti mitään elinaikaista ammattia itselleni (eikä opokaan olisi välttämättä ollut kovin mielissään tästä ammattivalinnasta), mutta markkinointijohtaja kuulosti etäisesti ihan kiinnostavalta ja ammattikuvauskin kuulosti hyvältä. En tietenkään vetänyt tästä mitään kiveenhakattuja johtopäätöksiä, mutta yliopisto ja kauppatieteet alkoi kuitenkin kuulostaa siltä parhaimmalta mahdolliselta vaihtoehdolta.

Silti tein niin ison puristuksen ylioppilaskirjoituksiin eikä motivaatiokaan ollut ihan tapissa alkaa lukemaan täyspäiväisesti pääsykokeisiin, ja tiesinkin melko varmasti että mulla olis edessä välivuosi mikä tuntui todella hyvältä vaihtoehdolta. Välivuosi teki ainakin omalla kohdallani erittäin hyvää kun sai kunnolla tunnustella sitä omaa suuntaa; mitä haluaa oikeasti opiskella ja niin edelleen. Siinä kahvilatyöntekijänä työskennellessä tuli myös olo, että todella haluaa opiskelemaan ensi vuonna eikä tehdä toista vuotta perään pelkkiä töitä.

Pointtina tässä se, että jos et tiedä varmaksi mitä haluat opiskelemaan, eikä motivaatiota riitä pääsykokeisiin lukemiseen, on välivuosi mun mielestä todella OK. Eriäviä mielipiteitä olen kuullut tästäkin, mutta mun mielestä on hassua alkaa opiskelemaan vaan opiskelun vuoksi jotain alaa, joka ei oikeasti edes kiinnosta. Jos kuitenkin tähtäimessä on joku tietty ala johon tuntee sydämen paloa niin GO FOR IT!


Minne opiskelemaan? 

Kun sitten keksit että mikä ala kiinnostaa, onkin seuraava kysymys: minne? Minkä kaupungin yliopisto tai korkeakoulu? Omalla kohdallani kauppatieteitähän voi opiskella vaikka missä; Tampereella, Helsingissä, Turussa, Vaasassa, Oulussa, Kuopiossa, Jyväskylässä... Yliopistojen tarjonnoissa on joissakin tapauksissa eroja. Vaasan yliopisto on suorastaan kuuluisa rahoituksen laitoksestaan ja Tampereen yliopisto on ainoa Suomessa, missä voi opiskella vakuutustiedettä. Eri vaihtoehtoihin kannattaa siis huolella tutustua.  Tiesin kuitenkin omalla kohdallani, että eniten kiinnostaa johtaminen ja markkinointi; huomasin sen jo pääsykoekirjoja lukiessani. Sen puolesta itselläni ei liioin ollut väliä missä yliopistossa tällaisia aineita opiskelisin, mutta sijainnin, perheen, läheisten ja poikaystävän takia halusin hakea Tampereelle (tai itseasiassa ennen kuin löytyi tuo elämäni mies, niin harkitsin Helsingin Aalto-yliopistoa). 

Kuitenkaan en Tampereelle ensiyrittämällä päässyt, vaan pääsin Vaasan yliopistoon. Aluksi hieman harmitti, mutta Vaasa oli kaikenkaikkiaan ihan huippu! Jos sydän ei olisi ollut Tampereella, olisin varmasti viihtynyt Vaasassakin todella hyvin. Eri kaupunkien yliopistoissahan on myös eroja pääsykoepisterajoissa - esim. Vaasaan on helpompi päästä kuin Helsinkiin, ja sekin kannattaa ottaa huomioon haussa. 

Rohkaisen siis hakemaan sellaisiinkin yliopistoihin ja yliopistokaupunkeihin, jotka ovat hieman kauempana kotoa pelkäämättä turhaan sitä kauaksi perheestä joutumista. Opiskeluajasta voi nimittäin tulla huikea seikkailu ja pääsee kunnolla elämään sitä omaa arkea! On myös todella virkistävää asua jossain muualla kuin siinä tutussa omassa kotikaupungissa.

Itsellänihän on siis kokemusta Vaasasta, enkä kadu hetkeäkään että sinne lähdin. Sain paljon kivoja uusia kavereita ja opiskelijayhteisö on siellä todella tiivis ja huikea, kun oikeasti varmaan 99% opiskelijoista on muuttanut sinne jostain muualta - olette siis kaikki samassa veneessä.

Miksi opiskelemaan?

No täähän nyt on yksinkertaisuudessaan selvä homma - opiskelu on kaikella tapaa hyvästä. Mutta mielestäni opiskelemaan pitää lähteä sen takia, että pääsee opiskelemaan sellaista asiaa, joka tuntuu omalta ja minkä parissa olisi upeaa saada työskennellä - mahdollisesti koko loppuelämän. Älä siis hae esimerkiksi oikikseen vaan sen takia että "musta tulee asianajaja ja tienaan paljon rahaa", vaan sen takia että laki on mielenkiintoista ja tulevat työtehtävät kuulostaa oikeasti siltä, että voit suhtautua niihin intohimoisesti. Omalla kohdallani kauppatieteet alkoi tuntumaan loppujen lopuksi luonnollisemmalta kuin mikään ikinä, sillä olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut markkinoinnista ja kaupanteosta! Vaikka en vieläkään tiedä, "miksikä haluan isona", on niin siistiä, että saan opiskella sellaista alaa, mikä ihan oikeasti kiinnostaa mua todella paljon!!

Ja vaikka takana olis tuottoisa välivuosi jos toinenkin, jonka aikana oot tehnyt paljon töitä ja ennen kaikkea rahaa, kannattaa kuitenkin muistaa että opiskelu on varmasti pidemmällä aikavälillä se tuottoisin vaihtoehto!

Loppuun vielä tällainen, jottei totuus pääse unohtumaan eikä kukaan pääse elämään pilvilinnoissa.. :'D
Vitsi vitsi. Tule kokemaan se kuuluisa akateeminen vapaus yliopistoon.