tiistai 28. syyskuuta 2010

Terveisia sateesta

Taalla Brasiliassa ihmiset on ihan oikeesti sokerista! Se on tullu todettua tassa parin paivan aikana.
Eilen alko sataan, ja koko paivan sato sillain mika on Suomelle tyypillista syyspaivana; ei ihan tihkuakaan, mutta ei mitaan hirveeta rankkasadettakaan. No, siitakos koko kaupunki meni sekasin! Silla sillon ku sataa, ei voi menna ulos, ei voi kavella tai pyorailla kouluun ja kauppaankin lahto autolla on todella iso ponnistus ja rohkeuden huipentuma!
Host-aidin haettua mut koulusta, vietiin tavalliseen tapaan veljet kouluun. Taa niiden koulu (mita Taynnákin kay) on todella iso, niin sita voi vaan kuvitella minkalaiset ruuhkat taa pieni sade aiheutti kaduille. No, ruuhkassa tuskasteltuamme vahan aikaa ja vihdoin koululle paastyamme oli aika poikien nousta autosta ja menna kouluun. Ajattelin etta tosta ne vaan akkia juoksee tolle viereiselle ovelle ja menee siita sisaan, hyva kun edes saa yhtakaan pisaraa niskaansa - mutta ei! Aidin piti saattaa pojat sille vieressa olevalle ovelle ison sateenvarjon kera... :D Siina sitten aidille kerroin etta Suomessa meen joskus jopa lenkille ihan vartavasten sateeseen kun se on niin mukavaa !

Viime yona sitten salamoi, ukkosti ja sato ihan kunnolla. Klo 6:20 oli heratys ja mina reippaana petasin jo akkia sangyn ja menin vessaan laittamaan itteeni kuntoon. Ehdin hiuksia vahan harjata kun kuulin Taynnán huutavan mua. Sisko sitten kertokin etta ei menna tanaan kouluun! No enpa siina unisena hirveesti hanttiin pistanyt, vaan kommin tyytyvaisena takasin peiton alle ja aloin nukkuun uudestaan. :D Myohemmin sitten kuulin selitykseks etta ei menty sen takia kouluun etta sahkolla toimiva autotallin ovi ei toiminut, mutta luulen vahan etta se ei ollut ihan se ainoo syy.. :D

maanantai 27. syyskuuta 2010

Haloo haloo

Ensimmainen viikonloppu mun vaihto-oppilasvuoden historiassa kun ei oo ollut (melkein) mitaan ohjelmaa! Ainoo ohjelma oli tanaan n. klo 11 Uberaban yliopiston campuksella; soittoesitys! Oon soittanut tasan kaks kertaa aikasemmin sita pienta tamburiinipahasta ja nyt jo paasin villitsevan brasilialaisyleison eteen esiintyyn :D Ei siina mitaan, ihan hyvin se sitten meni kun siina mukana vaan rohkeesti soitteli.

Muuten taa viikonloppu on siis ollut taysin ohjelmaton. Ihan mukava vaihteeksi, vaikka valilla tylsyys kyllakin paasi yllattamaan. Viikonloppuun on kuulunut mm. korteilla pelaamista (João Victorin sovelletuilla saannoilla), Unon pelaamista, muistipelin pelaamista, tv:n katselua, lenkkeilya (juoksin myos jonkun innokkaan brassimiehen kans yhen kadun patkan kilpaa = VOITTO), nukkumista, syomista, yolla sangyssa pyorimista kuumuuden ja inisevien hyttysten tuskissa seka tanaan puhelin soitto kotiin!
Tanaan oon ollut tassa perheessa tasan 7 viikkoa ja oon soittanut kotiin nyt yhteensa 4 kertaa. Parilla vikalla kerralla oon yrittanyt jo etukateen LAITTAA YLOS (kiitos aitini opetusten;---) ) asioita jotka haluan kertoo puhelimessa, mutta joka kerta soittaminen kotiin on yhta ihmeellinen asia. Puoli kapasiteettia mun aivoista on koko puhelun ajan jonkunlaisessa shokissa ja ajattelee etta onpa ihmeellista ja ihanaa kuulla omien vanhempien aani ja loput ajatuksista kohdistuu ajattelemaan samaan aikaan milta aiti ja iska nayttaa, mita on taalla on tapahtunut, oon oikeesti taalla enka Suomessa, ja etta mita kaikkee ihmeellista ja mielenkiintoista sita pitikaan kertoa.. Ja ennen kuin huomaankaan, puhelu on taas ohi ja palaan Brasilian maankamaralle. Ja vahan ajan paasta paahan alkaa vyorya kaikkia asioita mita unohdin kertoa! Luojan kiitos on Facebook sun muut! Ainiin, oon ylpee ittestani; siina kun puhuin puhelimessa niin sanoin (edes) yhden sanan vahingossa portugaliks! Joku pienenpieni merkki siita etta taa kieli vois vaikka jaada paahankin?


Laskeskelin tassa nopeesti huvikseni myos etta en oo ollu shoppailemassa n. seitsemaan viikkoon ja 5 paivaan. Mun mielesta se alkaa oleen jo aika paljon?? Ansaitsisin jo uusia vaatteita... Oon kavellyt taalla leffassa kaydessa parin kenkakaupan ohi ostarissa, ja sanoisin etta on aika nameja kenkia!! Lisaksi muutama uus paita koulun ulkopuolelle ja iltamenoihin olis kivoja, samoin hame ja mekot, laukku, hiusklipsuja ja ponnareita, koruja, alusvaatteita, bikineitakin taalla nayttaa olevan tosi hienoja, kynsilakkaa, hammastahnaa, pumpulia huulikiiltokin on lopussa..... jatkanko?

(Preciso de shopping! Isso não é certo :''( ) Tayty oikein ettia joku shoppailuaiheinen kuvakin, tykkaatte varmasti

lauantai 25. syyskuuta 2010

PILVIA?!

Paatinpa tulla taas tekeen postauksen tanne kun kerran on tilaisuus kirjotella rauhassa! Eilinen paiva sujui siis aika rauhallisesti, ilman mitaan ihmeellisyyksia. Tai en nyt ihan noinkaan valttamatta sanois.. Nimittain mina - Suomessa ehka maailman epamusikaalisin ihminen, joka ajatteli etta en vois ikina soittaa mitaan soitinta - olin Taynnán koululla soittelemassa tamburiinia sellasessa Percussão -ryhmassa, jossa on kaiken nakosia rumpuja, muutama basso/sahkokitara ja jotain muita soittimia viela. Ensinnakin soittaminen oli hauskaa, varsinkin kun se sujuu ja toiseksi brasilialainen musiikki on alyttoman hyvaa ja kaikki nauttii siita avoimesti, eika ajattele vaan mielessaan etta "onpa hyvaa musiikkia, tekis vahan mieli tanssia..." Siina vierahti helposti NOIN puolitoista tuntia. Soittotunninhan piti siis loppua viidelta, mutta 17:25 alotettiin viela yks kappale. No, sanottiinhan etta tunti loppuu MAIS OU MENOS ("enemman tai vahemman") viidelta.. :D



Eilen oli pilvinen paiva. Aurinko ei paistanut, ja senkos takia olinkin ilonen! Kylla - iloinen! Vois kuvitella etta onpa ankeeta, mutta se on kaikkee muuta kuin ankeeta taalla pain. Sitten vasta oliskin ollu tunnelma katossa kun olis viela pilvet lorissu sateena alas. Koulussakin oli ihan hamaraa (siella kun ei kayteta lamppuja, vaan katto on auki, mista tulee valoa), ja tuli vahan samanlainen fiilis kun Suomessa sateisena syys-paivana. :) Etta mulla onkin ikava sita kun menee ulos ja pitaa vetaa syystakki paalle etta tarkenee!
Ja mika parasta ; tanaankin nayttais tulevan pilvinen paiva!



Koulussa oli muutenkin jotenkin erityisen mukavaa. Ehka torstain pieni alakuloisuus jotenkin hyvitty eilen.. Ymmarsin matikassa jotain ja osasin melkein laskeakin. Nailla vaan on vahan erilainen tapa laskea ja laskea loppuun noita tehtavia kun naa ei kayta taalla mitaan laskimia missa olis esim. neliojuuri. Juttelin opettajien kanssa ja sain taas ylistysta kuinka hyvin puhun jo portugalia!

Taalla on tunneilla muutenkin tosi hyva tunnelma, koska opettajilla ja oppilailla on niin tuttavalliset suhteet keskenaan. Kun tunti alkaa ja opettaja ja oppilaat tulee luokkaan, siina ensin katellaan, lyodaan kasia yhteen, naytetaan peukkuja ja halitaan jonkun aikaa ja vaihdetaan kuulumisia, ehka myos kerrotaan pari vitsia! Kattellaan sitten kun hamassa tulevaisuudessa meen takas Suomeen, rakkaaseen Sammon lukioon ja alan halaileen kaikkia opettajia..



Tana viikonloppuna host-vanhemmat on haissa jossain toisessa kaupungissa, jonka nimea en muista. Ensi viikon toivomuslistalla olis kolme asiaa (jotka on ollu ihan ekasta viikosta lahtien tehtavalistalla, 7 viikkoa on taalla nyt oltu):

-PAIKALLINEN PUHELINLIITTYMA!!! Juu, mulla ei ole sita vielakaan. En varmaan osaa ees kayttaa kannykkaa enaa :D

-Salille!!! Haluan alottaa salilla kaymisen!

-netti toimimaan myos mun omassa koneessa!!



Muistutan mãeta naista asioista n. joka toinen paiva, mutta minkas teet talle brasilialaiselle elaman tavalle.. Millaan ei ole minkaan nakosta kiiretta ennen kun joku on yksinkertaisesti pakko tehda!

perjantai 24. syyskuuta 2010

Perjantai

Huh menipa taa viikko nopeesti. Keskiviikkona illalla iski vahan isompi koti-ikava mita tahan mennessa on ollut, mut se meni sit eilisen aikana pois onneks :) Eilen olikin João Victorin, toisen host-veljen 6-vuotissynttarit. Aiti sano etta juhlat pidetaan sitten jalkikateen joku viikonloppu, oikeena synttaripaivana leivottais vaan kakku ja laulettais perheen voimin "Parabens pra você"/Paljon onnea vaan! Olin siis ihan siina kasityksessa etta eilen oltais syoty eka ja sitte vedetty kakku esiin ja laulettu laulu. Mutta ei! Ensin meille tuli mummu ja vaari (tai jotain sen tapasia, en voi muistaa mita ne kaikki oli!). Sitten tuli joku serkku. Sitten tuli... no jotkut nuori mies ja nainen, nekin jotain sukulaisia mutta en muista mita. Ja sitten tuli viela yks mummu! joten yhtakkia huomasin etta meita oli yhteensa paikalla 12 henkee tassa meidan kerrostaloasunnossa. Tosiaan sanalla "perhe" on taalla vahan laajempi merkitys kun Suomessa. Ainakin mulle sana perhe tarkottaa vaan aitia, isaa ja niiden lapsia, mutta taala se tarkottaa setia, tateja, mummuja, pappoja, serkkuja... vanhempien serkkuja jne. :D No, ne arkipaivan pikkujuhlat loppu sitten siina puoli kahdentoista aikaan illalla. Ja reippaana seuraavana aamuna klo 6:20 ylos ja kouluun!

Mutta tassa pari kuvaa eiliselta :)

tiistai 21. syyskuuta 2010

Maanantai ja kynttilakahvit

Uus viikko kaynnissa taas ja se alkokin mukavasti silla etta taalta meni siina viiden aikaan sahkot poikki. Eihan se mitaan haitannut niin kauan ku oli valosaa, mutta sittenhan se oliki hauskaa ku ilta alko hamartyyn, ja sehan hamartyy sillain suurin piirtein kahdessa sekunnissa taalla ihan sakkipimeeks. Siina sitten syotiin vahan leipaa ja juotiin (tai siis mina join) kahvia romanttisesti kynttilan valossa. Maitoo laikky vahan sinne sun tanne ja oli lahella etta veitsesta tuli haava sormeen siina pimeydessa, mutta muuten oli oikein mukavaa :-D


Viikonloppu menikin sitten taas kaksien synttareiden merkeissa. Lauantaina oli tosiaan ne 15-vuotisjuhlat, jonne lahdin Minni-Hiirena mãen vanhassa punaisessa mekossa, just taydellinen Minni-Hiiren mekko! Tassa vahan kuvaa musta, Taynnásta, João Victor veljesta, host-aidista ja -isasta :)
Sitten eilen, sunnuntaina oltiin viettamassa jonkun pikkutyton 2-vuotissynttareita lounaan merkeissa. Vaikka kyseessa oli pelkka lounas, sita syotiin brasilialaiseen tapaan yhteensa n. nelisen tuntia :D Mutta oli taas mukavaa, vaikka taa kuumuus onkin jo nyt sita luokkaa etta Suomen viimekesan helteet alkaa jaada kakkoseks! :D (Vaikka jostain syysta ajattelen vielakin etta Suomessa on pakko olla edelleen kesa...?) Mutta tassa kuva eiliselta, tunnen kuvassa olevista ihmisista tasan kolme itseni lisaks :D Vasemmassa reunassa istuu lauantain synttarisankari ja oikeessa reunassa host-vanhemmat :)

Niin ja ihan varmuuden vuoks, jos ette tajunnu, niin oon toi vaalea, vaaleehiuksinen tytto tuolla keskella 8)

Sit lyhyesti niista Tigi Photo Awardsien tuloksista; tiedan vaan sen etta en voittanut, en ollu toka, en kolmas. Mutta mitapa tosta, oon super-ilonen etta olin sentaan finaalissa! :) Jepajee, nyt taidan vetaytya tasta takavasemmalle ja menna suihkuun!

p.s. nyt tiedan etta ihanan sopoon pikkuveljeen voi menna myos hermot!! Ei suostu uskoon mita sanon.. Huh :D

lauantai 18. syyskuuta 2010

Sábado

Tana aamuna herasin siihen kun meijan kodissa porattiin seinaa; meidan kylppariin ilmesty pari uutta naulakkoa. Ja sitten aamulla tuli myos toinen, paljon miellyttavampi yllatys; vihdoin 5 viikon odotuksen jalkeen vaatelahetys Suomesta oli saapunut meidan kerrostalon ovimiehelle! Sielta paljastu parit farkut, niita kun tayty ollakkin vahan enemman kun koulussa kaytetaan aina farkkuja, ja muutama t-paita. Tuli hassu tunne kun sain sen laatikon kasiini. Se on lahtenyt Suomesta, siina oli tekstia suomeks ja tietty oman aidin allekirjotus. En tiia miks, mutta jotenkin kun oon itse taalla toisella puolella maailmaa, aattelen koko ajan etta kaikki siella Suomessa muuttuu ihan kertaheitolla, mikaan ei oo ennallaan enaa sen jalkeen kun lahdin ja maailmankirjat on ihan sekasin! :D Oli jostain syysta rauhottavaa saada ihan konkreettinen todiste Suomen olemassa olosta pelkan virtuaalimaailman ja puhelinsoiton sijaan.


Eilen vietettiin perjantaina ensin koulun jalkeen kotona vaan huilaillen, mm. paikkareitten merkeissa sohvalla. Ja sain taas yhden syyn rakastaa tata maata; naiden naa tuoreet ihanat hedelmat! Ikina et saa Suomesta niin hyvaa ja tuoretta mangoa, mutta eilen kun katseltiin leffaa niin yhtakkia Taynná pollahti mun eteen molemmille kipot taynna paloteltua mangoa! Oli meinaan pikkusen hyvaa...

Illalla sitten oltiin syomassa kera niitten vanhojen ihmisten ja mukana oli myos yks YFU:n toinen vaihtari, saksalainen sellanen :) Tanaan onkin sit vuorossa neljannet 15-vuotissynttarit! Tai pitaisko sanoa etta huomenna, huomisen puolella ne kuitenkin vasta kunnolla alkaa.. :D Talla kertaa mukaan lahtee mun ja host-sisko Taynnán lisaks koko muukin perhe :) Kaikilla tietty asut valmiiks mietittyna; taalta lahtee yks Prinssi, yks Minni-Hiiri, yks keiju ja yks Kevaan Jumalatar :D Muista asuista en sitten tiiakkaan oikein sen enempaa..


Onhan se mukavaa etta on taas juhlaa tiedossa, mutta nyt myonnan etta vaihtaisin ehka mielellani tan illan juhlat Helsingin The Circus -klubiin. Siella on luvassa tanaan jannat paikat, meinaan noi mun kuvat, mitka on tossa oikeessa reunassa, on Tigi Photo Awards 2010 finaalissa, jonka loppuhuipennus tanaan! Voittaja paasee hiuslehti Pinnin kanteen, ja sita jannitysta olis mukava paasta seuraileen ja viela kun on itse mallina niin olishan se kiva olla mukana meiningeissa :D Mutta ei se mitaan, onneks on Facebook keksitty ja huomenna sitten odottelen taalla pissat housuissa kampaajaltani Suomen kuulumisia :-D
Ines kiittaa ja kuittaa, pidetaan tanaan peukkuja pystyssa finaalia varten!!!

torstai 16. syyskuuta 2010

Keskiviikko

Hyvaa iltaa! Mika mua vaivaa kun en muista melkein ikina mita oon tehny eilen tai tanaan... Pitaa oikein kovasti pinnistaa etta muistaa.. :D No koitanpa nyt pinnistella ja muistella mita oon tassa tan viikon aikana tehnyt.

Koulussa tietty oon ollu, koittanu ymmartaa tunneilla aina jotain, joskin se on todella vaikeeta.. Maanantaina vaivas vasymys koulussa parilla ekalla tunnilla. Ja kun oon vasynyt, kaikki pikku epaonnistumiset on mulle n. miljoona kertaa pahempia asioita mita ne oikeesti on, ja oon hirvee itkupilli kun oon vasyny :D Niinpa podin pienen pienta ikavaa kavereita ja vanhempia kohtaan ja jos eksyin miettiin asiaa oikein syvallisesti ja tarkkaan, meinas itku heti tulla! Siina sitten loyhyttelin vihkolla kasvoja etta se menis ohi. "Nossa que quente está aqui!" :D Ja sitten koulun jalkeen enkun tunnille hyvan lounaan jalkeen ja kotona siskon kans sohvalla molemmille unta naamaan :)
Eilen... Ei tapahtunut oikeestaan mitaan, muutakun koulua ja kotona olemista. Oltiin maanantai ja eilinen ilman aitia taalla, ja illalla pidin vahan kuria tolle 5-vuotiaalle pikkupojalle ruokapoydassa. Vitsit musta tulee hyva aiti viela joskus ! :D
Tanaan taas koulun jalkeen pikainen lounas kotona ja sitten enkun tunnille taas :) Se on ihan rentoo olla siella kun kaikki asiat mita opiskellaan on niin helppoo ja oon opetellu ne asiat jo yla-asteella, eika mulla oo kirjoja siella, eika mun tarvi teha laksyja. Ja samalla saan pidettya englannin kielen taitookin ylla. Harmi etta en paase saksan ja ruotsinkin tunnille. Ja espanjan ja ranskan.. Oon niin hukassa niitten kans ku meen takas Suomeen! Varsinkin toi saksa ja ruotsi..

Koulussa taalla meininki on elaimellista, tunnelma on oikeesti kun jossain elaintarhassa - tai ala-asteella :D Jos opettaja erehtyy vahankin oleen hiljaa ja pelkastaan kirjottaan taululle, ei kesta minuuttiakaan kun koko luokka on ihan sekasin, huutaa ja suurin piirtein roikkuu tuulettimessa kiinni! Ja kun tammonen suomalaistytto on tottunu siihen etta luokassa pitaa olla hiljaa ja koittaa kopioida mita taululla lukee, niin taalla on outoo jos luokassa on hiljaa. Noin joka toinen paiva, mun kaverit kysyy multa kun katon opettajaa tai kirjotan muistiinpanoja : "Ines, olet aika hiljainen. Oletko surullinen??" Sama tapahtuu valitunnilla, jos niilla on kiivas keskustelu kaynnissa, enka tieda mita siihen nopeesti kommentoisin (sanomisen miettiminenkin vie vahan aikaa), niin ne kysyy saman asian. Se on oikeesti aika kiva juttu etta ne "huolehtii" etten vaan oo surullinen tai mitaan, mutta silla hetkella se saattaa joskus arsyttaa, kun itse yrittaa edes ymmartaa mita ne puhuu. Ajattelen joskus ihan raivoissani; "menkaa ite Suomeen vaihtoon ja katotaan sit kuka on hiljaa!!" :DD Ei mut oon niin ilonen etta oon saanu taalla jo koulussa kavereita, ne kannustaa ja tukee mua. Luulen etta meista tulee tassa koko ajan parempia ja parempia kavereita mita enemman opin puhuun kielta :)

Perjantaina on tiedossa jonkun nakosta illallisen syontia semmosen kunnon marttaporukan kanssa.. :D Se tietaa siis yhta mummua joka nauraa arsyttavasti, yhta joka aina lapsii reisille ja takapuoleen ja huutaa "AIAIAIAAIIII" :DDD ja muuta semmosta mita mummot nyt aina tekee.. Lauantaina onkin sitten se Festa Fantasia 15 anos, ja taa likka lahtee sinne minnihiirena.. Saastin meinaan ekoilta synttareilta ittelleni Minni-hiiren korvat :D Mutta nyt meen tasta lakkaan kynsia tai sitten katteleen lasten ohjelmia pikkuveljen kanssa.
-Tchau

lauantai 11. syyskuuta 2010

Lauantaiaamu

Kello nayttaa 10:10, oon tassa yksin kotona talla hetkella. Muut on koulussa tai jossain muualla. Eilen illalla oltiin jossain ravintolassa, syotiin brasilialaista ruokaa, joka oli kylla taas todella hyvaa!

Eilen oli tarkotus menna shoppaileen koulun jalkeen, mutta oon taalla oppinut sen etta mihinkaan suunnitelmaan, jota ei oo kellon mukaan suunniteltu, ei kannata luottaa! Siina menis itsella vaan jarki ja hermot ennen pitkaa. :D Joten ei siis menty shoppaileen, toivottavasti ens viikolla olis aikaa, haluun uusia vaatteita, mulla on ollut kaytossa nyt pelkastaan ne vaatteet mitka tanne mukaan pakkasinkin. Aidin lahettama vaatelahetyskaan ei oo viela tullut, vaikka se on nyt tullu tanne varmaan jo kuukauden paivat...

Mutta siis kun mainitsin siita etta sinne pain -suunnitelmiin ei kannata luottaa, myoskin ajan kanssa taalla joustetaan hyvinkin paljon, vaikka olis jotain jonkun kanssa sovittukin johonkin tiettyyn kellon aikaan. Kotona Suomessa oon yleensa ajoissa joka paikassa ja pyrin aina lahtemaan myos hyvissa ajoin. Niinpa myos taalla oon pitanyt aina huolen etta (ainakin mina) oon valmis lahtemaan siihen kellon aikaan kun pitaa. Mutta yleensa joudun sitten odottamaan muuta porukkaa jonkun aikaa :D Otetaan esimerkiksi taman viikon maanantai, kun oltiin lahdossa parin pikkulapsen synttareille, jotka alkoi klo 19. Klo 18 havahduin siihen etta herran jestas, tassahan pitaa kayda viela suihkussa, pesta hiukset, valita vaatteet ja meikata. Siispa raahasin itseni suihkuun, puin ja meikkasin ja laitoin hiukset. Olin valmis siina n. varttia vaille 19. Laitoin jopa jo kengat jalkaan ja laukun valmiiksi ja menin odottelemaan olkkariin lahtoa. "Ahaa, pikkuveljet menee nyt suihkuun. No ei niilla varmaan kauaa kesta valmistautumisessa ". N. klo 19.15: "Ahaa aiti menee suihkuun. " Siina odoteltiin viela 45min, kun sitten oli koko porukka valmiina lahtoon :D Lahdettiin kotoa n. klo 20! Juhlat oli siis alkaneet jo tunti sitten :D

Taa oli siis vaan yks esimerkki muiden joukossa joka tuli mieleen. Naita tapahtuu melkein joka paiva!
Mutta nyt taidan tasta menna tiskaileen astioita ja pukee paalleni :) Nyt ei oo ikava kylla mitaan kuvaa!:( onpa tylsaa

tiistai 7. syyskuuta 2010

Tiistai

Onpa mielikuvituksellinen otsikko


Taalla vietetaan nyt toista vapaapaivaa. En oikein tiia ees miks ihan tarkkaan, mutta mukavaahan taa on valilla pitaa vapaata koulusta! Viime postauksesta onkin jo aikaa, naa paivat vierahtaa niin akkia! Viime postauksen jalkeen oon ollu jo kaksilla uusilla 15-vuotissynttareilla; molemmat on kylla ollu hyvat! ;D Nyt on siis kolmet isot 15-vuotissynttarit nahty, ja EI - ne ei oo viela ohi! Viela on ainakin jo yhdet tiedossa :D Sunnuntaina tuli meinaan uus kutsu, talla kertaa luvassa on juhlat Fantasia-teemalla, saa nahda minkalaisessa puvussa sinne sitte lahdetaan :D Ne on vahan vajaa 2vkon paasta :)


En varmaan nyt ehdi hirveesti kirjotteleen, mutta laitan kuvan sunnuntailta musta ja host-siskon kaverista Samanthasta, jonka perheen luona oltiin viettamassa paivaa ja syomassa lounasta. Paikalla oli brasilialaiseen tapaan tietty joitakin sukulaisia ja muita kavereita. Tunnelma oli rento ja mukava :) Aluks syotiin vahan jotain grillattua lihaa, paaruokana syotiin riisia, maissia, jotain vihreita vihanneksia ja kanaa. Taalla on niin helppo tuntee olonsa kotoisaksi ihan kenen kotona tahansa, kaikki on niin lampimia ja ystavallisia :)

(noi lasit ei oo mun :D)

En tieda mita tanaan on ohjelmassa, mutta varmaan lahden lenkille sitten kun toi auringon pahin paahde on ohi, eli joskus neljan-viiden aikaan. Oon nyt kayny taala n. 3 kertaa viikossa aina lenkilla, se on hyva tapa saada vahan omaa aikaa valilla. Ja sillon ekan kerran kun lahdin taalla lenkille, tunsin oloni heti paljon kotoisemmaksi taalla, koska kotonakin lenkkeilen paljon. :) Ja samalla kunto pysyy kohdillaan eika paase rupsahtaan :D

Mut nyt raahaan itteni tasta ylos ja koitan keksia ittelleni jotain tekemista.. Esim. kasvatan hiuksiani tai jotain. Meinaa meinaan olla joskus - tai siis aika usein - vahan tylsaa :D

ines kiittaa ja kuittaa