perjantai 23. helmikuuta 2018

6 KG PAINAVEMPANA - ONKO PAINOLLA VÄLIÄ?

Ajattelinpa tulla kirjoittamaan tällä kertaa aiheesta, josta mun on jo piiitkään tehnyt mieli kirjoittaa. Nimittäin painosta. Kerron alustukseksi vähän omaa historiaani ja suhteestani painoon ja vaakaan, myöhemmin sitten omasta tämän hetkisestä tilanteestani ja kehon koostumuksestani. Pohjustuksena kerrottakoon vielä, että pituutta multa löytyy kaikenkaikkiaan n. 179,6-179,8 cm.

Osaltaan kiinnostus kirjoittaa tästä aiheesta juontaa juurensa muutaman viikon takaa, kun kävin eräänlaisessa kehonkoostumusmittauksessa. Kyseessä oli sellainen laite, jossa seistiin paljain jaloin ja siihen syötettiin erilaisia tietoja esim. liikuntatottumuksista, iästä, sukupuolesta jne, eikä se ehkä antanut kaikista tarkinta tulosta - mutta ainakin suuntaa.

Kiinnostuin painostani ensimmäistä kertaa muistaakseni 6.-7. luokalla ollessani. Olin lopettanut aktiivisen muodostelmaluistelun harrastamisen, johon käytin monta päivää viikossa. Yhtäkkiä liikunta loppui melkein seinään ja jossain vaiheessa huomasin, että ruokaa ja herkkuja ei voi lapata kitaansa enää entiseen malliin ilman että se näkyy jossain. En todellakaan sano että asia aiheutti mitään paineita, mutta muistaakseni 6. luokan keväällä kävin ensimmäistä kertaa ikinä itse omin nokkineni juoksulenkillä (voi miten nostalgista, muistan sen niin hyvin :D). Paino kuitenkin nousi, varmaan ihan luonnollisestikin, olinhan kasvava nuori nainen, ja painavimmillani painoin muistaakseni 67-68 kiloa. Siinä oli toki alla lihastakin, mutta huomasin omasta peilikuvastani että myös rasvaa oli kertynyt. 7.-8. luokalla jatkoin aktiivisesti lenkkeilyä ja huomasin, että kun vähän katsoi mitä suuhunsa laittoi, se näkyi myös vaa'alla. Ruokailutottumukset oli kuitenkin tuolloin aika hakusessa paljolti varmasti myös tiedon puutteen takia, ja saatoin syödä koulun jälkeen nälän kasvettua tarpeeksi isoksi purkillisen Ben&Jerrysiä... 

8. ja 9. luokan vaihteessa päätin, että nyt tapahtuu muutos, sillä en viihtynyt kropassani ja kohonneessa painossani yhtään. Kävin vaa'alla päivittäin, välillä montakin kertaa päivässä ja ahdistuin jos vaaka näytti yhtenä aamuna enemmän kuin se oli edellisenä aamuna näyttänyt. Vähensin syömistä tosi paljon ja liikuntaa puolestaan lisäsin sitäkin enemmän. Paino alkoi tippumaan ja 9. luokan syksyllä / talvella painoinkin 59-60 kg. Menkat jäi pois, ja sainkin 9. luokalla Wake up callin että nyt täytyy lopettaa moinen pelleily, ja aloin syödä rennommin ja enemmän - aamupalaksikin enemmän kuin pelkän tomaatin ja kahvia (seriously?).
 
Lukioon mentäessä kävin yhä vaa'alla silloin tällöin. Menkat jäi kuitenkin taas jossain vaiheessa pois, ja kävin lääkärissäkin asiasta. Paino oli yhä siellä 59-60 kilon paikkeilla, ja olin alkanut käymään salilla ja ryhmäliikuntatunneilla. Jälkeen päin mietittynä en tajunnutkaan silloin, kuinka outo suhtautuminen painoon mulla oli, kun lääkärissä käydessäni vaaka näytti 62 kg, ja selitin lääkärille että mun täytyy varmaan käydä vessassa, kun en mä yleensä noin paljoa paina - vaikka olin nimen omaan sen takia lääkärissä että ne kuukautiset pitäis saada takaisin? 

Lukiossa paino välillä nousi, ja sitten taas laski, ja välivuonna hakiessani helsinkiläisen mallitoimiston listoille malliksi, painoin n. 61 kg. Mallimamma sanoi että mallit ei kyllä yli 60 kg paina, se on surullinen fakta. Alle 60 kilon mun paino ei kuitenkaan sen koommin laskenut.

Aloitin opiskelut Vaasassa, ja ostin mun kotiin oman vaa'ankin, mutta en käynyt sillä mitenkään säännöllisesti. Aina silloin tällöin, kun siltä tuntui, että halusin tsekata tilanteen. Painoin silloin muistaakseni n. 62-64 kg. En kuitenkaan kokenut olevani mitenkään hirveän tyytyväinen kroppaani, ja halusin ennimmäkseen kiinteytyä ja polttaa rasvaa. Lopulta huomasin, että vaa'alla käynti aiheutti ahdistusta, ja vaaka jäi käyttämättä. Siitä loppui patteri, ja luulin vielä vähän aikaa sitten sen olevan jopa rikki.

Viime syksynä vaihdatin siihen kuitenkin patterit kokeilumielessä, josko se alkaisi taas toimimaan. Tunsin oloni hyväksi peilin edessä, ja huomasin olevani tyytyväinen siihen, mitä näin. Olin kiinteytynyt ja lihakset oli jo jonkun aikaa erottuneet aikaisempaa paremmin - tai ainakin nyt vasta huomasin sen. Ajattelin, että paino on varmaan pudonnut, ja olen laihtunut. Mutta kuinkas kävikään? Vaaka näytti samaa, kuin silloin joskus 10 vuotta sitten. 66,5 kg. 10 vuotta sitten tuo lukema aiheutti ahdistusta ja epäonnistumisen tunnetta. Nyt olin vaan vähän hämmentynyt. Mietin, että onko mun omakuva jotenkin hämärtynyt, vai mikä tässä on, miten voin painaa noin paljon? Näytän kuitenin todella solakalta ja samalla lihaksikkaalta. 


Tammikuun lopussa pääsin kokeilemaan nopeahkoa kehonkoostumusmittausta, joka kertoi aamiaisen jälkeen seuraavaa:

Pituus: 179,0cm (tämä on kyllä alakanttiin! En tiedä vaikuttaako paljon sitten lopputulokseen...)
Paino: 66,7 kg
Rasva%: 20,4
Rasvamassa: 13,9kg
Lihasmassa: 51,6 kg 
BMR: 1620 kcal
Metabolig age: 12 (😂)
Sisäelimiä ympäröivän rasvan taso: 1 (eli paras)
BMI: 21,3

Mua jännitti aika paljon mennä tuohon mittaukseen, sillä pelkäsin että menetänkö yöuneni. Olin kuitenkin ihan tosi tyytyväinen, ja olisikin hauskaa nähdä saman mittauksen tulokset vaikka puolen vuoden päästä uudelleen! Erityisen iloinen olin lihasmassastani ja tuosta metabolisesta iästäni, joka on 50% todellisesta iästäni. :D (Mittauksessa tuli myös muita lukuja, mutta en muista mitä ne tarkoittaa...)

Kaiken tämän opetus on se, että vaaka ja paino ei todellakaan kerro koko totuutta. Koen tällä hetkellä olevani melkoisen hyvässä kunnossa, niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Toki aina sitä keksii omassa kropassa juttuja joita parantaa, vähän rasvaa pois ja niin edelleen. Mutta silti tunnen olevani timmimmässä kunnossa, kuin olen ikinä ollut esimerkiksi joskus kun olen painanut pari kolme kiloa vähemmän. Painan nyt n. 6 kiloa enemmän kuin esimerkiksi silloin, kun aviomieheni kanssa 4 vuotta sitten tavattiin.

Liikuntaa oon harrastanut just siten kun mua on huvittanut, enkä se ajatus edellä, miltä haluan näyttää. Siinä missä joskus suorastaan välttelin kuntosalilla käymistä, tai ainakaan isompien painojen nostelua, oon nyt saanut nautintoa oman kehitykseni huomaamisesta ja oikeasti nauttinut liikunnasta. Oon käynyt jumpassa silloin kun huvittaa, ja juoksemassa silloin kun huvittaa.  Ja sehän on parasta!

Vaaka on ihan ok väline seurata silloin tällöin, mutta orjallisesti sillä ei kuitenkaan kannata käydä astumassa. Pahimmillaan sillä voi langettaa huonon fiiliksen koko päivälle, vaikka ei ole mitään syytä.

Mitäs mieltä itse olette? Käyttekö vaa'alla vai jätättekö mieluummin käymättä?

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

EI TODELLAKAAN MUN VIIKKO

Kaunista sunnuntaita! 

Toivon todella että te ootte pysyneet edes jokseenkin terveinä, ja toivon että kukaan ei oo joutunut niin surkeaan jamaan kuin mitä olin itse torstain ja perjantain... Keskiviikkona huomasin iltapäivästä että kurkku tuntuu ihan vähän kipeältä, ja niinpä koitin ottaa loppupäivän mahdollisimman rauhassa. Vaan se olikin myöhäistä - torstaiaamuna heräsin kamalaan päänsärkyyn ja kun nousin ylös ja katsoin peilistä, näin siellä punoittavan naaman ja vetistävät silmät. Ajattelin että "Nyt jos en oo kuumeessa niin en kyllä koskaan". Ja niinhän se oli, kuumemittarit näytti komeat 38 astetta! Se on jopa aika paljon se, kun mun olo alkaa tuntua vähän kuumeiselta jo 36 yli mentäessä, nimittäin mun normilämpötila on yleensä sen 35 ja risat... Siinä vaiheessa siis kun pyörin sängyssä ihan jäätävässä päänsäryssä ja mittari näyttää 38,6, on jo aikas huono olo. 


Ja asioitahan ei parantanut yhtään se, että mulla oli piti olla - työhaastattelu torstaina iltapäivällä. Ajattelin vielä aamulla että selätän sen kyllä buranan voimalla mutta ehei, olo oli niin ylitsepääsemättömän huono, ettei olis ollut toivoakaan siitä. :( Työhaastattelumahkut menikin sitten täysin sivu suun, kun ko. firmalla oli niin kiire rekryn kanssa ettei ollut mahkuja päästä edes seuraavana päivänäkään haastatteluun. No ei siinä, paljastuikin että olin vähintään yhtä huonossa kunnossa myös perjantaina iltapäivästä. :D Se paikka ei siis ollut mua varten, olkoon näin. 

Lisäksi sairastelun takia jäi väliin retki Helsinkiin, jossa piti viettää kunnon tyttöjen viikonloppu 💔 Viikon kohokohta oli kuitenkin eilinen videopuhelu joka käytiin kaikesta huolimatta ja sain osallistua tyttöjen iltaan edes kotoa käsin 💛

Täytyy sanoa kyllä että tästä viikosta ei voi olla suunta muuta kuin ylös. For real. 


PYSYKÄÄ TERVEINÄ! Ja jos olette terveitä, niin arvostakaa sitä jokainen hetki. Sitä ei mitään muuta nimittäin toivo kuin terveyttä silloin, kun joutuu pyytämään miestä lähettämään harjoitustyön arvioitavaksi siinä kohtaa, kun itsellä tekee huonoa jo pelkkä näppäimistön ajatteleminen. :D 

maanantai 12. helmikuuta 2018

ARKIVIIKON RUOKAPÄIVÄKIRJA

Ihanaa maanantaita ihmiset! 

Aloitan tän viikon jakamalla mun viime viikon ruokapäiväkirjan, johon kirjasin myös urheiluni. Lenkkikärpänen puraisi taas, ja kävinkin jopa kaksi kertaa aamulenkillä viikon aikana. Ihan hyvä suoritus siihen nähden että ulkona on melko kylmä ja liukasta + mun kuulokkeet ei tykänneet pakkasesta ja juoksin molemmista lenkeistä yli puolet täysin ilman musiikkia?! Mitä siihen sanotte? Mitalin arvoinen suoritus mun mielestä :D Ainakin ollaan hyvää vauhtia juoksemassa kohti toukokuussa häämöttävää puolimaratonia!

Pidin päiväkirjaa tällä kertaa vain arkiviikosta. Ehkä ensi kerralla taas sitten koko viikko. Kertokaa kommenteissa mikäli haluaisitte jatkossa enemmän tällaisia postauksia - tai ylipäätään siitä, minkälaisia juttuja tykkäisitte eniten lukea! Itse tykkään lukea muiden blogeista näitä, kun niistä saa aina inspiraatiota omiinkin päiviin ja uusia ideoita.

MAANANTAI:

AAMU:
Smoothie - banaani, appelsiini, mustikat, heraproteiini, spirulina, chiansiemeniä 1 rkl
Kahvi
Vettä n. 1litra

SNACK:
Riisikakku, maapähkinävoi
Kuppi piparminttuteetä

LOUNAS:
Salaatti, jossa
Romainesalaattia, purkki valutettuja sardiineja, puolikas avokado, parsakaalia, hapankaalia ja punaista paprikaa

Espresso tilkalla kauramaitoa x2 = maanantai

SNACK ENNEN TREENIÄ: 
ruokalusikallinen mustikoita
omena
puolikas banaani
ruokalusikallinen pellavansiemenrouhesekoitusta

Jumpat: 
Body Step 25min / Kulutus 227kcal / Max syke 169 / keskisyke 139
CX Workx 30min / Kulutus 185 kcal / Max syke 156 / keskisyke 117
Body Attack 30min / Kulutus 318 kcal / MaX syke 179 / keskisyke 156

Puolimitallista heraproteiinia veteen sekoitettuna

Illallinen:
2,5 kananpalaa
salaattia, jossa kirsikkatomaattia, fetaa ja basilikaa



TIISTAI:

AAMU
1dl kaurahiutaleita = kaurapuuro
valkuainen
puolimitallista heraproteiinia
loput eilisestä puolikkaasta banaanista
1 tl maapähkinävoita
+ kahvia, tilkka kauramaitoa

LOUNAS:
Paljon kaalia ja porkkanaraastetta + appelsiini vinaigrette, hummusta
Kasvis-papu-korma-kastiketta

VÄLIPALA: 
Kahvi kauramaidolla
Kolme kuivattua luomuaprikoosia ja muutama saksanpähkinä

Liikunta:
10 min juoksumatolla
55 min Body Combat / kulutus: 518 kcal / Max syke : 168 / keskisyke: 138

PÄIVÄLLINEN:
Salaatti, jossa purkillinen sardiineja, kirsikkatomaatteja, puolikas avokado, paprikaa ja parsakaalia
Teetä, pieni pala äidin tekemää banaanimuffinssia

ILTAPALA:
Puuro, jossa 0,5dl kaurahiutaleita, 1dl vettä ja 2 valkuaista.
+ loraus kauramaitoa, kanelia ja teelusikallinen Foodinin kookosmannaa

KESKIVIIKKO:

juoksulenkki 50 min, 8,2 km / kulutus: 496kcal / Max syke: 160 / keskisyke: 146

AAMUPALA:
Puuro 
=1dl kaurahiutaleita, 1 valkuainen, 1 reilu rkl heraproteiinia, puolikas pieni banaani, 1tl maapähkinävoita, tilkka kauramaitoa
Kahvia + paljon vettä

LOUNAS:
Paljon porkkanaraastetta, kaalia, lämpimiä vihanneksia
Kaali-kasvispihvejä, Hummusta
+ kahvi tilkalla kauramaitoa

VÄLIPALA:
Muutama saksanpähkinä

PÄIVÄLLINEN YLIOPISTOLLA:
Parsakaalisosekeittoa
paljon porkkanaraastetta, kypsennettyä parsa- ja kukkakaalia
Pala jotain siemenillä päällystettyä sämpylää

ILTAPALA:
Puolikas appelsiini
0,5dl kaurahiutaleita, valkuainen, kauramaitoa, kookosmannaa
teetä

TORSTAI (ei urheilua) - tänään tuntui olevan jäätävä nälkä ihan koko ajan:

AAMUPALA:
Banaani-proteiini-letut = pieni banaani (miten kaupassa olikin niin pieniä banaaneja) + 2 kananmunaa + 1 rkl heraproteiinijauhetta 
puolikas omena  + 1tl maapähkinävoita, 1 tl kookosmannaa
tilkka kookosöljyä paistamiseen 
+ kahvia ja vettä

VÄLIPALA
Puolikas omena, muutama saksanpähkinä

LOUNAS KOTONA:
Salaatti, jossa hapan- ja parsakaalia, tomaatti, puolikas avokado, purkki tonnikalaa ja romainesalaattia
1 Lidlin luomukaurasydänleivän puolikas 
1 riisikakku + voita
+ jälkkäriksi kahvi, 2 tl kookosmannaa + maapähkinävoita

VÄLIPALA:
"tuorepuuro", jossa 2 rkl chiansiemeniä, 1 rkl kaurahiutaleita, 1,5dl kauramaitoa
1 minibanaani

ILLALLINEN
Munakas, jossa 2 kananmunaa, paprikaa ja juustoraastetta. + salaattia ja 2 siivua ruisleipää

 ILTAPALA:
puoli desiä kaurahiutaleita, kananmunan valkuainen + tilkka kauramaitoa



PERJANTAI

Juoksulenkki ennen aamupalaa - sykemittarista oli harmillisesti akku loppunut, joten jouduin jättämään sen kotiin. 
Kesto: 40 min / Matka: 6,48 km
AAMUPALA:
Smoothie - banaani, avokadon puolikas, mustaherukoita, kauhallinen heraproteiinia + 1 rkl chiasiemeniä ja puoli rkl siemenrouhesekoitusta
Kahvia ja vettä

LOUNAS
Paljon porkkanaraastetta, oliiveja ja muuta salaattia + hummusta
Kasvis-kidneypapukastiketta
loraus oliiviöljyä ja auringonkukansiemeniä

 SNACK:
Kaksi kupillista kahvia lorauksella kauramaitoa
Cashewpähkinöitä

SNACK nro 2:
Questbar

ILTARUOKA
2 kananmunaa, paprikaa, salaattia ja raejuustoa + vähän juustoraastetta

TAIDENÄYTTELYSSÄ:
2 pientä annosta punaviiniä
2 Omar-karkkia

ILTAPALA:
annos puuroa, jossa puolimitallista heraproteiinijauhetta
vihreää teetä

torstai 8. helmikuuta 2018

HELPPO LOUNASSALAATTI JA OPISKELUA

Niin ne ainakin sanoo! "Torstai on toivoa täynnä". Melkein jo mielessäni matkaan viikonlopun puolelle, vaikka tehtävää riittäisi kouluhommien puolesta ihan koko viikonlopun ajaksi! Deadlinet alkaa taas tämänkin periodin puolesta tulla pikku hiljaa vastaan - on erilaisia ryhmätöitä, yksilötöitä, harjoitustöitä, tenttejä ja vaikka mitä.

Oonkin viime päivät aika lailla viettänyt yliopistolla, mutta tänään tulin kotiin heti aamun luennon jälkeen, sillä tiesin että jääkaapissa odotti kaikkia jämäruokia mitä edellisiltä päiviltä oli jäänyt. Niinpä sain tehtyä itselleni lounaaksi salaatin, joka sisälsi: 


Romaine-salaattia
Hapankaalia
Parsakaalia
Tomaatin 
puolikkaan avokadon
purkin tonnikalaa

Kastikkeena balsamicoa ja loraus oliiviöljyä

Kaveriksi söin vielä Lidlistä ostetusta luomukaurasydän-leivästä puolet ja yhden riisikakun. 

Vaikka käsittääkseni tuo oli ihan ruokaisa louans, oon nyt tän koko päivän ollut jotenkin koko ajan ihan nälkäinen ja ruoka mielessä. :D Mun aamupalaksi nauttimani protskupannaritkin oli kuitenkin ihan ravitsevia, joten en tiedä missä nyt mättää. Vai vaatiiko kroppa vaan tankkausta tai jotain. Välipalaksi tein itselleni jo tuorepuuron, jossa oli chiansiemeniä, kaurahiutaleita ja pieni banaani - senkin vetelin ihan alta aikayksikön ja tuntuu että voisin syödä taas jotain.. 😅


Voikohan se olla vaan nyt tää kotiympäristö, jossa epätoivoisesti koitan tehdä markkinoinnin harjoitustyötä asiakkaiden huonosta käytöksestä, ja jääkaappi on liian lähellä....? 

Mitenkäs teillä? Onnistuuko opiskelu vaivatta kotona vai teettekö mieluummin töitä/opiskelette jossain muualla? :)